Näin edistät aivojen hyvinvointia

Nukkuminen, liikkuminen ja ruokavalio vaikuttavat aivojen toimintakykyyn. Esimerkiksi univaje heikentää muistia ja tunteiden säätelyä. Palautuminen on noussut tärkeäksi työelämätaidoksi.

Unesta ja sen laadun seuraamisesta on tullut trendikästä, ja tietoisuus unen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille vahvistuu koko ajan. Uni on tärkeää ajatteluun liittyvien toimintojen ja muistin kannalta, siksi kannattaa pitää huolta riittävän pitkistä yöunista ja pyrkiä tunnistamaan ne asiat, jotka omaan unen laatuun vaikuttavat.

Miksi uni on niin tärkeää?

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, että unen aikana aivoissa tapahtuu kaksi tärkeää asiaa. Ensimmäinen niistä on asioiden painuminen pitkäkestoiseen muistiin. Päivän aikana opittu säilyy iltaan saakka aktiivisessa muistissa ja vasta unen aikana aivot valikoivat tärkeät asiat pitkäkestoiseen muistiin.

− Se edellyttää, että unet ovat riittävän pitkät, ja että niissä tapahtuu luonnollista syvemmän ja kevyemmän unen vaihtelua. Vaikka päivällä olisi tapahtunut oppimista, asiat eivät jää mieleen ilman riittävää unta, Huotilainen sanoo.

Toinen asia on tunteiden perkaus.

− Unen aikana aivot käyvät läpi tunteikkaita asioita ja perkaavat siitä faktat erilleen. Tavoitteena on, että seuraavana päivänä muistetaan tunne, mutta ei enää jouduta sen valtaan eli tunne ei enää estä meitä tekemästä järkeviä päätöksiä.

Tämä prosessi tukee siis vahvasti päätöksentekoa, mistä tuleekin sanonta ”nukutaan yön yli”, kun puhutaan jonkin päätöksen tekemisestä.

Yksittäinen huonosti nukuttu yö ei vielä ole kovin haitallista. Pitkäkestoisella univajeella on sen sijaan kauaskantoisia seurauksia.

− Se tarkoittaa, että ihmisen muisti ja tunteiden säätely ei voi toimia parhaalla mahdollisella tavalla. Puhutaan jo vakavista seurauksista, kuten muistihäiriöistä, masennusriskin kasvamisesta ja somaattisista ongelmista.

Lisää liikettä työpäivään

Aivojen kannalta on tärkeää se, että verensokeri pysyy mahdollisimman tasaisena. Syö siis riittävän usein ja varo nopeasti verensokeria nostavia sokereita. Suosi hitaita hiilihydraatteja, kuten täysjyväviljatuotteita, marjoja, kasviksia ja hedelmiä. Ja muista, että aivot kaipaavat rasvaa. Sitä saa parhaiten kalasta ja kasviöljyistä.

Huotilainen muistuttaa, että aivot rakastavat myös liikuntaa ja liikkumisen ja oppimisen yhteys on vahva. Hän kannustaa miettimään työpaikan palaverikäytäntöjä.

− Kun menee Yhdysvaltoihin tapaamaan teknologiajohtajaa, tekee pahan virheen, jos menee tapaamiseen korkokengät jalassa. Johtaja saattaa nimittäin olla kokoustrendien harjalla ja pitää kaikki kokoukset maastopolulla ulkoillen ja samalla keskustellen.

Seisomapöytiä on monessa työyhteisössä, mutta Huotilainen muistuttaa, että työpaikalla voisi olla myös yksi tai useampi kävelytyöpiste, joihin voi ottaa oman kannettavan ja käydä piipahtamassa aina hetken kerrallaan.

Eroon säheltämisestä

Aivot tarvitsevat myös aikaa palautua. Monella työpaikalla ollaan kuitenkin jatkuvassa ylivirittyneisyyden tilassa. Huotilainen puhuu säheltämisen vuosikymmenestä.

− Kuka tahansa voi milloin tahansa keskeyttää kenet tahansa. Se on osittain työyhteisön käytäntöihin liittyvää ja osittain itse valittua, jos pitää esimerkiksi somen merkkiäänet puhelimessa päällä. Työpaikoilla pitäisi keskustella keskeytyskäytännöistä ja sopia, miten nopeasti viesteihin pitää vastata.

Kaiken hässäkän keskellä olisi pidettävä kirkkaana mielessä oma rooli: mikä on keskeisin asia omassa työssäni ja miten turvaan sen tekemisen, jotta kaikki aika ei mene silpputöihin.

Säheltämisestä ja silpusta seuraa se, että aivot ovat jatkuvassa hälytystilassa. Tulee tunne, että kaikkea ei ehdi tehdä; kaikki kaatuu päälle. Pulssi ja verenpaine nousee ja meistä tulee kärsimättömiä.

− Silloin teemme nopeita päätöksiä, mutta ne eivät ole niitä parhaita päätöksiä. Meistä tulee poikki ja pinoon -ihmisiä. Sosiaaliset taidot heikkenevät, emmekä halua lisää tietoa päätöksenteon tueksi. Haluamme asiat eteenpäin ja seuraavaan kohtaan tekemättömien töiden listallamme, joka on liian pitkä.

Vuosikymmeniä jatkuessaan tällainen toiminnan tila on Huotilaisen mukaan yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään, diabetekseen ja jopa syöpäsairauksiin.

Vanhat palautumisen tavat eivät riitä

Keskeinen asia fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on palautuminen. Työelämä on muuttunut ja sen myötä palautumisesta on tullut hyvinvoinnin kannalta keskeinen taito.

− Ennen riitti, että tulit töistä kotiin, istahdit sohvalle ja avasit oluen. Työelämä oli rauhallisempaa. Nyt vanhat palautumisen tavat eivät enää riitä.

Tehokas palautuminen on Huotilaisen mukaan aktiivista jonkin asian tekemistä. Se voi tarkoittaa pientä liikkumista tai käsitöiden tekemistä. Se on myös sitä, että tekee niitä asioita, joista on aidosti innostunut ja kiinnostunut. Palautumiseen liittyy myös sosiaalinen puoli, mutta sosiaalisten kontaktien tarve vaihtelee sen mukaan, miten sosiaalista oma työ on.

Palautumisen hetkiä pitäisi löytyä myös työpäivän aikana.

− Aivomme toimivat niin, että kun ei ole mitään akuuttia, mihin niiden pitäisi reagoida, aivot alkavat prosessoida isoja kysymyksiä ja löytää ratkaisuja niihin.

Myönteisessä, sopivan aktiivisessa tilassa ihmisellä säilyy hallinnan tunne. Sitä voi edistää itse rajoittamalla sitä, mihin huomionsa keskittää ja tunnistamalla omat rauhoittumisen keinot.

Kirjoittajan nimi: 
Piia Kunnas
Topic: 
Myynti