Vuosi Euroopan kulttuuripääkaupunkina

Kun Puolan Wroclaw haki Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, idea täytyi myydä ensin oman kaupungin vaikuttajille ja sitten EU-elimille.

Valmistautuminen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen antaa sytykettä kehittää kaupunkia, kohottaa imagoa ja nostaa tunnettuutta. Tämän vuoden kulttuuripääkaupungit ovat Puolan Wroclaw ja Espanjan San Sebastian.

Joka vuosi EU:n ministerineuvosto määrittelee kysymykseen tulevat kaupungit, ja kansainvälinen kulttuurivaikuttajista koostuva paneeli käsittelee hakemukset EU:n kriteerien pohjalta. Idea on siis myytävä ensin oman kaupungin vaikuttajille ja sitten EU-elimille.

Wroclawin pormestari Rafal Dutkiewicz kertoo miten se tehtiin:

Millä perusteilla ja milloin päätitte hakea Euroopan Kulttuuripääkaupungiksi?

Ensin meidän oli punnittava mahdollisuutemme päästä ylipäätään harkittavaksi. Sen jälkeen kaupunkimme päättäjät ja kulttuurivaikuttajat oli vakuutettava mahdollisuuksistamme.

Kantava ideamme oli kertoa sekä menneisyydestämme että tulevaisuudesta: kuinka olemme rakentaneet raunioista saksalaiseen, juutalaiseen ja puolalaiseen perinteeseen nojaavan uuden monikulttuurisen kaupungin ja kuinka elämä jatkuu.

Alustava päätös osallistua kilpailuun tehtiin muistaakseni vuonna 2008, mutta lopullinen päätös vasta 2011. Kun olimme saaneet omat tahomme vakuuttuneiksi mahdollisuuksistamme, otimme seuraavaksi lobbauskohteeksi EU:n ministerineuvoston.

Mitkä asiat tukivat valintaanne?

Taustalla vaikutti kaupunkimme historia. Vuoden 1945 rauhansopimuksessa 96-prosenttisesti saksalainen Breslaun kaupunki luovutettiin Puolalle. Saksalaiset siirrettiin Saksaan ja tilalle tuotiin asukkaita muualta Puolasta. Uskoimme, että tarinamme olisi kiinnostava. Kuulun itse näihin ”uusiin” kaupunkilaisiin.

Ratkaisevan tärkeä oman identiteettimme muodostumiselle oli Solidaarisuus-liike. Vasta silloin aloimme tuntea itsemme suvereeneiksi. Hyväksyimme historiamme, joka oli leikattu kahtia vuonna 1945. Nyt olemme avoimia historian suuntaan, mutta myös tulevaisuudelle. Minusta tämä oli valinnassa ratkaisevan tärkeää.

Paljonko olette investoineet kulttuuripääkaupunkivuoteen?

Ensimmäinen ja tärkein investointikohde oli kaupungin kulttuurin infrastruktuuri. Olemme panneet siihen rahaa vähintään 400 miljoonaa euroa, mistä kolmannes on saatu Brysselistä. Kulttuurin infrastruktuuri on nyt paljon monipuolisempi kuin ennen.

Mitä kulttuuripääkaupunki Wroclawissa tapahtuu tänä vuonna?

Olemme valmistaneet tälle vuodelle noin 400 erilaista projektia, mutta jokaiseen sisältyy vähintään kaksi-kolme erillistä tapahtumaa.  Yhteensä tapahtumia tulee siis olemaan yli tuhat. 

Millaisia tuloksia odotatte? Uskotteko, että investoinnit ovat kannattavia?

Toivomme, että kaupunkilaiset itse osallistuvat kulttuuritapahtumiin kaksin verroin tavallisiin vuosiin verrattuna. Lisäksi uskomme saavamme ulkomaisia matkailijoita tuplamäärän entiseen verrattuna eli noin neljä miljoonaa. Tavoitteemme on tehdä Wroclawista tunnetumpi maailmankartalla.

Uskon myös korrelaatioon kulttuuriin käytettävän rahan ja innovaatioiden välillä. Mitä isompia kulttuuri-investoinnit ovat, sitä korkeampi on kaupungin innovaatiotaso. Odotamme siis välittömiä tuloksia tulovirtoina matkailijoilta.

Lisäksi autamme rakentamaan Wroclawista yhteiskunnan, joka on paljon entistä innovatiivisempi. Innovatiivinen yhteiskunta pystyy tuottamaan enemmän ja parempaa, ja silloin myös ansaitsemme paremmin. Tämä on siis todellinen ja varmasti tuottava investointi.

Kirjoittajan nimi: 
Marja-Liisa Kinturi
Kuvat: Wroclawin kaupunki ja Marja-Liisa Kinturi