Oma MMA:ssa on pieniä teknisiä mutkia, joita korjailemme parhaillaan! Pyydämme anteeksi mahdollista säätöä.

Sairausajan palkka

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada täysi palkkansa sairastumispäivältä ja sitä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, on työntekijällä oikeus saada edellä mainitulta ajalta 50 prosenttia palkastaan.

Työsopimuslain mukainen sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on sidottu kansaneläkelaitoksen maksaman sairauspäivärahan omavastuuaikaan. Kun oikeus sairausajan palkkaan päättyy, on työntekijä lähtökohtaisesti oikeutettu Kansaneläkelaitoksen maksamaan sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahan määrä lasketaan yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen mukaan. 

Työehtosopimuksissa on usein asetettu työnantajalle velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa lakia pidemmältä ajalta. Mikään ei myöskään estä sopimasta sairausajan palkanmaksuvelvollisuudesta työsopimuksessa. 

Sairausajan palkanmaksuun liittyy paljon kysymyksiä  

Sairausajan palkanmaksuun liittyy paljon kysymyksiä, mutta yksi olennaisimmista lienee sairausajan palkan määrä. Lain sanamuodolla ”on oikeus saada täysi palkkansa” tarkoitetaan sitä, että työntekijän tulee saada sama palkka sairausajalta, kuin minkä hän saisi työssä ollessaan. Kuukausipalkkaisen työntekijän osalta tämä on helppo toteuttaa. Kuitenkin jos työntekijän palkkaus muodostuu kokonaan tai osaksi provisiosta, ei riitä, että työnantaja maksaa vain pohjapalkkaa sairausloman ajalta. Myös provisio-osuus tulee huomioida. Tämän vuoksi sairausajan palkkaa varten pitää selvittää keskimääräinen päiväprovisio. 

Laissa ei ole määräystä sitä, miltä ajanjaksolta tällainen keskimääräinen provisio tulee selvittää. Yleisesti keskimääräinen provisio lasketaan edellisen kuuden kuukauden tai vuoden provisioista. Mikään ei estä käyttämästä myöskään lomapalkkaa varten laskettua päiväprovisiota. 

Olipa laskentatapa mikä tahansa, pääperiaatteena on, että työntekijän ansiot eivät saa laskea hänen sairauslomansa vuoksi sinä aikana, kun työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. 

Jonkin verran törmätään työnantajan puolelta väitteisiin, että jos työntekijälle maksetaan sairausajalta keskimääräistä provisiota, saa työntekijä kaksinkertaista palkkaa, koska työntekijälle maksetaan kuitenkin samanaikaisesti aiemmin tehdyn työn mukaan määräytyvää provisiota. Mistään päällekkäisyydestä ei kuitenkaan ole kyse. Provisiopalkan luonteeseen kuuluu se, että työntekijä tekee työnsä usein huomattavasti aikaisemmin kuin itse provisionmaksu tapahtuu. Esimerkiksi tammikuun aikana tehdyistä kaupoista maksetaan provisio helmikuussa tai maaliskuussa. Työntekijä voi siis saada sairauslomansa aikana myös provisioita aiemmin tehdystä työstä. Tällainen provisio ei voi vähentää sairausajan palkkaa, joka on laskettu keskimääräisen ansion mukaan. 

Samaa periaatetta sovelletaan esimerkiksi vuosiloman yhteydessä. Vuosilomalta työntekijä on oikeutettu saamaan sekä lomapalkan, jossa on huomioitu provisio-osuus, että normaalin palkanmaksuaikataulun mukaiset provisiot. 

Päällekkäisyydestä ei siis ole kyse, vaan eri palkkaerien erääntymisaikataulujen erilaisuudesta. Maksamalla keskimääräistä provisiota myös sairausajalta, korvataan työntekijälle sitä ansion pienenemistä, mikä näkyy vasta silloin kun sairausloman aikana tekemättä jääneiden kauppojen provisiot erääntyisivät maksuun eli yleensä kuukauden tai kahden päästä. 

Mihinkään ylikompensaatioon keskimääräisen sairausajan palkan maksaminen ei tietenkään saa johtaa. Provisiojärjestelmiä on monenlaisia ja joissakin järjestelmissä voi olla tarpeen tapauskohtaisesti harkita sairausajan palkan suhdetta sairausloman ajalta maksettaviin muihin provisioihin. Näin ainakin silloin kun provisio määräytyy pääasiassa muun kuin oman myynnin perusteella tai kun osa kaupoista toteutuu ilman työntekijän varsinaista myötävaikutusta.