Palkkaturva takaa työntekijän palkkasaatavat

Jos palkka jää saamatta työantajan maksukyvyttömyyden vuoksi, kannattaa muistaa palkkaturvajärjestelmän olemassaolo.

Palkanmaksun laiminlyönti tai sen viivästyneenä maksaminen on aina työntekijälle äärimmäisen ikävä tilanne − tapahtuipa se työsuhteen aikana tai sen päättyessä. Laiminlyönti voi johtua monesta syystä. Ensin kannattaa miettiä, onko kyse työnantajan maksuhaluttomuudesta vai maksukyvyttömyydestä. Maksukyvyttömyystilanteissa on ensisijaisen tärkeää pitää mielessä palkkaturvajärjestelmän olemassaolo.

Palkkaturvalain tarkoituksena on turvata työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen tilanteissa, joissa työnantaja on maksukyvytön. Valtio voi työnantajan maksukyvyttömyystilanteissa maksaa palkkaturvana työsopimuslaissa tarkoitetun työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, jos niiden perusteet ja määrät ovat riidattomia.

Tyypillisiä työsuhdesaatavia ovat esimerkiksi kuukausipalkka, provisiopalkka, loma-ajan palkka pidetystä lomasta ja siitä tuleva lomaraha, lomakorvaus, kilometrikorvaukset, päivärahat ja muut matkakustannusten korvaukset, luontaisetujen rahallinen korvaus, odotusajan palkka sekä korvaus perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä.

Haettava kolmen kuukauden kuluessa

Palkkaturvana voidaan maksaa samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella enintään
15 200 euroa. Edellytyksenä on, että kyse on työsopimuslaissa tarkoitetusta työstä ja että työ on tehty Suomessa tai suomalaisen yrityksen palveluksessa ulkomailla ja että työntekijällä on kotipaikka Suomessa. Toimitusjohtajalla ei ole oikeutta palkkaturvaan, koska hän ei ole työsuhteessa.

Palkkaturvahakemus pitää tehdä kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. Jokainen saatava siis vanhenee palkkaturvaan nähden itsenäisesti. Jos esimerkiksi tammikuun palkan palkanmaksupäivä on 31.1., alkaa kolmen kuukauden erääntyminen tammikuun palkan osalta kulua tuosta palkanmaksupäivästä. Jos hakemusta ei ole tehty määräajassa, ei saatavaa voida maksaa palkkaturvana.

Onkin tärkeää toimia nopeasti, jos epäilee palkanmaksun laiminlyönnin johtuvan työnantajan maksuvaikeuksista. Työsopimuslain mukaan palkkasaatavat vanhentuvat työsuhteen kestäessä viidessä vuodessa. Työsuhteen päätyttyä kanneaika on kaksi vuotta työsuhteen päättymisestä lukien. Palkkaturvana maksettavat saatavat kuitenkin vanhentuvat huomattavasti nopeammin.

Hakemuslomakkeen voi ladata kätevästi ELY-keskuksen internet-sivuilta. Hakemus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistoon tai ELY-keskukseen. Palkkaturvahakemukset käsitellään keskitetysti Uudenmaan ELY-keskuksessa.

Vastaanotettuaan hakemuksen viranomainen pyytää työnantajalta lausunnon hakemuksen johdosta. Samanaikaisesti lausunnon pyytämisen kanssa viranomaiset selvittävät työnantajan maksukyvyttömyyttä.

Työnantajaa pidetään maksukyvyttömänä muun muassa silloin, kun työnantaja on asetettu konkurssiin, todettu ulosotossa maksukyvyttömäksi tai työnantaja on laiminlyönyt ennakonpidätysten ja työnantajasuoritusten maksamisen.

MMA:n lakimies neuvoo tarvittaessa

Palkkaturvaviranomaisen antamaa päätöstä voi tällä hetkellä joutua odottamaan useita kuukausia. Palkkaturvana maksettavasta määrästä toimitetaan ennakonpidätys ja pidätetään muut lain mukaan työntekijän palkasta vähennettävät maksut.

Palkkaturvana voidaan siis maksaa vain selviä ja riidattomia saatavia. Tämä tarkoittaa, että jos työnantaja lausunnossaan kiistää palkkaturvana haetun saatavan olemassaolon tai sen määrän, ei saatavaa voida maksaa palkkaturvana.

Tällöin työntekijän tulee nostaa kanne käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan, jos haluaa säilyttää oikeutensa palkkaturvaan. Määräaika kanteen nostamiselle on tällaisessa tilanteessa kuusi kuukautta.

Palkanmaksun laiminlyöntitilanteissa ei kannata turhan kauan odotella, vaan on suositeltavaa ottaa viipymättä yhteyttä MMA:n lakipalveluun. Lakimieheltä saat ohjeita, miten asiassa kannattaa toimia.

Kirjoittajan nimi: 
Taija Numminen
Kirjoittajan on MMA:n lakimies.