Kolme keinoa, joilla otat tauon työelämästä

Säästövapaat, vuorotteluvapaa ja opintovapaa ovat keinoja pitää hengähdystauko työelämästä. Näitä vapaita koskeviin säännöksiin kannattaa tutustua etukäteen.

Kun työntekijä kaipaa pientä lisävapaata, säästövapaiden käyttö voi olla hyvä vaihtoehto. Jos vuosiloman pituus ylittää 24 päivää, voi ylittävän lomaosuuden säästää myöhemmäksi pidettäväksi, ellei siitä aiheudu työnantajayhtiön tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Haitan aiheutuminen on harvinaista, joten useimmiten työntekijällä on oikeus ainakin viikon pituiseen säästövapaaseen.

Työnantajan kanssa voi sopia, että lomaa säästetään enemmänkin. Työnantajan kanssa voi sopia, että lomaa säästetään enemmänkin, kuitenkin sopimallakin ainoastaan 18 päivää ylittävän lomanosan. Rajoituksella turvataan työntekijälle riittävä lepo. Säästetyt vapaat annetaan työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai kalenterivuosina.

Työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä neljä kuukautta ennen sen alkamisajankohtaa. Laissa ei rajoiteta, kuinka monelta lomanmääräytymisvuodelta vapaita voi säästää. Niinpä pitkäjänteinen säästäjä pystyy säästämään vapaita pidempääkin lomajaksoa varten.

Lisäksi jos työsuhteeseen sovelletaan työehtosopimusta, kannattaa tarkistaa, onko sopimuksessa sovittu mahdollisuudesta vaihtaa lomarahat joustovapaaseen. Työpaikalla on saatettu sopia myös työaikapankkijärjestelmästä, jolloin on voitu sopia ylityökorvausten muuttamisesta joustovapaaksi tai siirtymisestä työaikapankkiin. Nämä ovat kuitenkin aina työehtosopimukseen tai työpaikkakohtaisiin sopimuksiin tai käytäntöihin perustuvia järjestelmiä.

Selvitä oikeutesi vuorotteluvapaaseen

Jos ajatus ylimääräisestä vapaasta herää liian myöhään tai kaipaa pidempää irtiottoa, kannattaa selvittää mahdollisuutta vuorotteluvapaaseen. Työnantajan ei ole pakko myöntää vuorotteluvapaata, mutta työntekijöitä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Jos yhtiössä on yleensä sallittu vuorotteluvapaalle jääminen, yksittäisen työntekijän vapaata ei voi evätä ilman hyväksyttäviä perusteita.

Työnantajalla ei välttämättä ole mahdollisuutta myöntää vuorotteluvapaata monelle työntekijälle samanaikaisesti. Jonkun tehtävät voivat myös olla sellaisia, että sijaisen löytäminen on käytännössä mahdotonta.

Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että työntekijä on työskennellyt nykyisellä työnantajalla vähintään kolmetoista kuukautta ennen vapaan alkua. Kokonaisuudessaan työhistoriaa täytyy olla vähintään kaksikymmentä vuotta. Jos eläkkeen alaikärajaan on aikaa alle kolme vuotta, vuorotteluvapaalle ei voi jäädä. Vapaan kesto on 100−180 kalenteripäivää.

Vuorotteluvapaasäännöt edellyttävät, että työantaja palkkaa vuorotteluvapasijaiseksi TE- toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Työntekijää ei kuitenkaan ole pakko palkata juuri vapaalle jäävän tehtävään, vaan tehtävää voi siirtyä hoitamaan toinen työntekijä talon sisältä. Silloin sijainen palkataan tämän siirtyvän työntekijän tehtävään.

Vuorotteluvapaalla oleva voi saada vuorottelukorvausta työttömyyskassasta. Korvauksen määrä on 70 % siitä ansiopäivärahasta, johon työntekijä olisi oikeutettu työttömäksi jäädessään.

Opintovapaa mahdollistaa kouluttautumisen

Työntekijä voi jäädä myös opintovapaalle. Opintojen ei tarvitse liittyä nykyiseen työtehtävään, mutta opiskelun pitää olla julkisen valvonnan alaista. Vapaata ei voi käyttää toisen työn tekemiseen. Opiskelun ajalta saattaa olla mahdollisuus saada aikuiskoulutustukea tai opintotukea.

Kun työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vuoden, on työntekijällä oikeus saada opintovapaata kaksi vuotta viiden vuoden ajanjakson aikana. Jos työsuhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta, voi opintovapaata saada viisi päivää.

Opintovapaan voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa ja myös työskentelemällä osa-aikaisesti. Opintovapaata haetaan työnantajalta. Yli viisi työpäivää kestävää opintovapaata haetaan kirjallisesti viimeistään 45 päivää ennen opintojen alkamisajankohtaa. Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle ratkaisustaan 15 kalenteripäivää ennen opintojen alkamista.

Työnantaja ei voi kieltäytyä antamasta opintovapaata. Jos vapaa kuitenkin aiheuttaisi haettuna aikana tuntuvaa haittaa, opintovapaan alkua voi lykätä. Lähtökohtaisesti opintovapaata voi siirtää kuudella kuukaudella eteenpäin. Jos samaa koulutusta ei ala seuraavan puolen vuoden aikana, vapaata voi siirtää seuraavaan alkamisajankohtaan asti.

Opintovapaata voi siirtää myös, jos työntekijän edellisestä opintovapaasta on kulunut alle kuusi kuukautta eikä haetun vapaan tarkoituksena ole saman koulutuksen loppuunsaattaminen.

Jos yhtiössä työskentelee vähintään viisi työntekijää, työnantaja voi siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin. Pienemmässä yrityksessä siirtokertoja ei ole rajoitettu, mikä voi käytännössä estää opintovapaalle jäämisen.

Työntekijä voi itse siirtää sovittua yli viiden päivän opintovapaata, ellei siirrosta aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Jos opintovapaan haluaa jättää kokonaan käyttämättä, siitä pitää ilmoittaa työnantajalle kirjallisesti kaksi viikkoa ennen aiottua ajankohtaa.

Vaiko sittenkin palkatonta vapaata?

Työnantaja ja työntekijä voivat aina sopia myös palkattomista vapaista. Niistäkin on hyvä sopia kirjallisessa muodossa. Työntekijän kannattaa olla tarkkana, että hän ei epähuomiossa sovi palaamisesta vapaan jälkeen muuhun kuin vanhaan tehtäväänsä ja etteivät työsuhteen ehdot huononnu. Lähtökohtaisesti vapaan jälkeen palataan tekemään samaa työtä ja samoin ehdoin.

Kirjoittajan nimi: 
Tuuli Lahikainen
Kuva: Jii Roikonen