Maltti on valttia arjessa

Arjen mielenhallinnan keinoilla pystymme hallitsemaan epämiellyttäviä tilanteita ja välttämään stressireaktiota.

 

Pinna kiristyy heti kotiovella. Eteinen on täynnä teinien kenkiä, suljetun oven takaa kuuluu äänekästä pulinaa: huoneessa on useampia kavereita. Kaaos jatkuu keittiössä. Välipalaa on otettu omatoimisesti, mutta kaapinovet jätetty auki ja kaikki voileipätarpeet silleen.

Aamulla tuli vaihdettua puolison kanssa muutama tiukka sana siitä, kumpi vie kuopuksen päiväkotiin. Työpäiväkin oli vaikea, palaverit eivät johtaneet toivottuun lopputulokseen, ja nyt tämä!

Kiukkukynnys ylittyy ajatusta nopeammin punaiselle, marssit teinin huoneeseen ja annat tämän kuulla kunniansa. ”Tämä ei ole mikään hotelli!” Myöhemmin kaduttaa ja harmittaa. Tilanteen olisi voinut hoitaa toisin. Paremmin. Sekä töissä että kotona.

– Voimme opettaa aivoja uuteen kokemusmaailmaan ja loiventamaan negatiivisia ärsykkeitä. Itselleen tulee olla kuitenkin armollinen. Epämiellyttävää tunnetilaa ei tarvitse kokonaan lakaista mielestä. Saa olla ärtynyt, mutta silti voi käyttäytyä rakentavasti, psykologisten työelämätaitojen kehittämiseen erikoistunut Ville Ojanen sanoo.

Arjen mielenhallinnassa on hänen mukaansa kyse ennen kaikkea kyvystä tiedostaa syitä, jotka vaikuttavat omaan käyttäytymiseen. Aamulla katkennut kynsi tai olohuoneen pöydältä löytynyt likainen sukka voivat pilata jonkun koko päivän. Omista tuntemuksistaan tietoinen ja niistä vastuun ottava sen sijaan ei ajaudu tunteitten vietäväksi vaan osaa säädellä niitä niin, että kyky toimia vuorovaikutuksessa säilyy.

Stressi näkyy käytöksessä

Maapallo on epävakaa paikka. Evoluutiossa parikymmentä tuhatta vuotta sinne tänne ei ole vielä mitään. Niinpä ihminen reagoi ärsykkeisiin edelleen luolamiehen raivolla. Elämän ylläpitäminen vaati aikojen alussa uhkien pikaista tunnistamista, joten epämiellyttävä tilanne synnyttää myös nykyihmisen aivoissa stressireaktion, joka valmistaa taistelemaan tai pakenemaan.

– Uhkasensitiivisyys on ihmisen hallitseva ominaisuus. Kyse on kirjauksesta evolutiiviseen koodistoomme: huomaa, pakene, säily hengissä. Arjen työelämässä reaktio on yliammuttu. Emme ole hengenvaarassa, mutta aivomme kääntävät silti täyden puolustuksen päälle, psykologi Ojanen selittää.

Ihmisen aivoille on Ojasen mukaan lisäksi luontaista havainnoida epämiellyttäviä asioita tehokkaammin kuin myönteisiä. Luku on jopa niinkin korkea kuin viiden suhde yhteen. Nykymaailmassa tästä valppaudesta ei vain ole hyötyä samoin kuin sapelihammastiikeriä paetessa. Luonnekohtaisia eroja maailman näkemisessä toki on. Toisille lasi on aina puoliksi tyhjä, toiselle puoliksi täysi.

Vastapainoksi ihmisen sosiaalinen ajattelu- ja toimintakyky ovat myös kehittyneet äärimmäisen pitkälle. Kykenemme luomaan merkityksellisiä ihmissuhteita ja yhteen pelaavia yhteisöjä, joissa vallitsee luottamuksen, arvostuksen ja turvallisuuden ilmapiiri. Ystävällismielinen kanssakäyminen rakentuu näiden tunteiden varaan. Tätäkin taitoa tarvittiin alkujaan selviytymiseen, ja se on edelleen erityisen tärkeä vuorovaikutuksellisissa töissä.

Nämä kaksi ihmisen keskeistä ominaisuutta, uhkasensitiivisyys ja sosiaalinen kyky, ovat kuitenkin ristiriidassa. Kykenemme rakentamaan arvostusta ja luottamusta huomattavasti huonommin, kun menemme stressitilaan.

– Kehonkieli, äänenpainot, kasvojen ilmeet ja sanavalinnat muuttuvat stressatessamme. Kiinnitämme huomion asioihin, jotka ovat huonosti sen sijaan, että havainnoisimme myönteiset. Tämä tekee elämästä epämiellyttävää. Olemme ärtyneitä ja turhautuneita. Myös aivotoiminnan taso laskee, aivotutkimuksesta väitellyt Ojanen listaa.

Tunne itsesi!

Ojanen valmentaa työkseen johtoryhmiä ja yritysjohtajia. Taito rakentaa turvallista ilmapiiriä on hänen mielestään myynti- ja markkinointitehtävissä jopa tärkeämpää, kuin jollain muulla alalla.

– Asiakas ei investoi, jos kokee toimivansa epävakaalla pohjalla. Emme ole vuorovaikutuksessa vain siksi, että asiat hoituisivat. Työelämän muuttuessa hektisemmäksi tarvitsemme yhä enemmän ihmisenä olemisen taitoja. Lisäarvoa ei tuoteta pelkästään käskemällä ja kontrolloimalla. Tarvitaan myös yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Ihmiset ovat Ojasen mukaan usein huonoja analysoimaan eniten käytökseen vaikuttavia tekijöitä eli tunteita ja tarpeita. Orientoidumme juuri kulloistenkin havaintojen ja niistä nopeasti vedettyjen johtopäätösten pohjalta. Havainnot vievät helposti metsään, kun emme tiedä ilmentymien syitä. Aivan syystä Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen kyseli koko elämänsä: ”Miksi?”.

Myös 2000-luvun talouden Nobel-palkitut Daniel Kahneman ja Richard H. Thaler ovat psykologiaa ja taloustieteitä yhdistävissä tutkimuksissaan osoittaneet tunteiden ja tarpeiden viime kädessä ohjaavan ihmisten päätöstentekoa. Emme ole rationaalisia olentoja, kuten olemme kuvitelleet.

Arjen mielenhallinnan kehittämisen avain on vuorovaikutustavan muutos. Ojanen kannustaa kirjaamaan vaikkapa vuoden ajan ylös päivän aikana sattuneet mukavat asiat. Hän vannoo, että kokeilujakson jälkeen aivot alkavat automaattisesti rekisteröidä niitä ensin, jolloin pienet takaiskut jäävät vähemmälle huomiolle. Rauhoittuminen vaikuttaa havainnointiin.

Vuoden harjoittelun jälkeen kotiin tullessa huomio ei enää ensimmäiseksi kiinnitykään teinin levälleen jättämiin tavaroihin, huoneesta kantautuvaan meteliin ja kaaoksessa olevaan keittiöön vaan nuoren oma-aloitteisesti tyhjentämään tiskikoneeseen ja pois viemiin roskiin.

– Kannattaa miettiä, onko vuorovaikutuksen tarkoitus vain saada asiat tapahtumaan, vai olisiko tarkoituksena luoda myös arvostusta, luottamusta ja turvallisuutta? Johtajien on osattava hakea ryhmästä ne ihmiset, joilta kuulumiset kysytään, jotta ryhmä saadaan toimimaan. Aloittaa voi tervehtimällä ja ottamalla katsekontaktin. Tunneälykäs esimies saa oikealla tilannejohtamisella alaisten kyvyt esiin. Vuorovaikutteinen käyttäytyminen lisää
sekä tuottavuutta että elämänlaatua.

Hengitä, se auttaa

Arjen mielenhallinnan keinovalikoima on laaja, ja mikä parasta, taitoja voidaan harjoittaa. Myönteiseen fokusoitumisen lisäksi Ojanen mainitsee hengittämisen, läsnä olevan kuuntelun ja viisaan puheen. Hän kertoo käyttävänsä työssään usein apuna puhekapulaa. Perushaaste on saada ihmiset kuuntelemaan toisiaan ja puhumaan rakentavasti.

– Vuorovaikutus menee sekaisin, kun tiedostamattomat tunteet sotkevat käyttäytymisen. Tehokas tapa puuttua tähän on tuoda peliin puhekapula. Kapulan haltija alkaa vaistomaisesti miettiä sanomisiaan tarkemmin. Muut puolestaan kuuntelevat herkemmin. Läsnä oleva kuuntelu ja puheenvuoro kannustavat luontaisesti vetämään ensin henkeä, Ojanen opastaa.

Kotona riita ei välttämättä ratkea, jos tilanteen ollessa päällä yrittää tarjota puolisolle puhekapulaa. Vastaus on todennäköisesti, että pidä kapulasi. Ruuhkavuosina voimat saattavat hiipua ympäristön paineissa, jolloin tulee toimittua vähemmän rakentavasti. Kehon ja mielen voi kuitenkin opettaa toimimaan automaattisesti.

Sekä työ- että yksityiselämässä on paikallaan joskus pysähtyä, hengittää ja miettiä hetki. Hengittäminen ei ehkä ratkaise ongelmaa, mutta se rauhoittaa, jolloin tilanne on helpompi nähdä oikeassa mittakaavassa. Taktisen hengityksen, jossa hengitetään syvään, pidätetään hetki ja tehdään pitkä uloshengitys, on havaittu parantavan toimintakykyä vaativissa tilanteissa.

– Vaikka miten pyrkisit täydellisyyteen, niin 10 prosenttia arjesta tulet aina toimimaan niin, ettet ole tyytyväinen itseesi. Mielenhallintataitojen avulla pystyy kuitenkin pitämään pääosan käytöksestään keskiarvon tuntumassa. Luontaiset vuorovaikutustaitomme ovat lisäksi varustaneet ihmisen kyvyllä pyytää anteeksi, Ojanen lohduttaa.

Näin toimit rakentavasti

  • Negatiivisesta ajattelusta voi opetella pois. Kiinnitä tietoisesti huomiota myönteisiin asioihin esimerkiksi pitämällä niistä päiväkirjaa vuoden ajan. Kirjaaminen vahvistaa sitä osaa aivoissamme, mihin huomio ensiksi kiinnittyy.
  • Hengittäminen on tapa ottaa kontaktia sisimpäämme ja toisimme. Kokeile taktista hengitystä. Vedä henkeä syvään, pidätä hetki ja hengitä rauhallisesti ulos. Taktisen hengityksen on havaittu parantavan esimerkiksi ammattisotilaiden toimintakykyä vaativissa tilanteissa.
  • Kuuntele läsnäolevasti. Keskity. Anna puhujalle jakamaton huomiosi ja tarkkaile myös hänen kehonkieltään. Läsnä oleva kuuntelu perustuu arvostukseen. Arvostuksen osoittaminen parantaa kykyä selvitä vaikeuksista ja tehostaa vuorovaikutusta.
  • Puhu viisaasti. Ikävistäkin asioista pitää voida puhua, mutta mieti tapaa, millä sanot.
  • Ole itsellesi armollinen. Me kaikki epäonnistumme välillä.

    Lue myös MMA:n kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin, kuinka myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset onnistuvat yhteensovittamaan työn ja muun elämän.
Kirjoittajan nimi: 
Maarit Seeling
Kuva: Sirpa Päivinen