Työaikalaki uudistuu – nämä asiat muuttuvat

Mitä uudistuksia työaikalakiin on tulossa? MMA:n lakimies listaa viisi suurinta muutosta.

Työaikalakia koskeva hallituksen esitys on eduskunnan käsiteltävänä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.

Työaikalain uudistuksessa on esitetty useita muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön. Lakiesityksen perustelujen mukaan tarkoituksena on uudistaa työaikalaki vastaamaan paremmin nykyistä työelämää, sillä aika on ajanut ohi vuonna 1996 voimaan tulleesta laista.

− Osa nyt esitetyistä muutoksista koskee kaikkia MMA:n jäseniä heidän työtehtävissään, mutta merkittävimpiä asioita jäsentemme kannalta tällä hetkellä on se, että asiantuntijat sekä pääosa keskijohtoa näyttävät onneksi pysyvän työaikalain piirissä. Tosin meidän tapauksessamme siltä osin kuin he tekevät muuta kuin liikkuvaa myynti- ja markkinointityötä, MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkinen sanoo.

Häkkisen mukaan toimihenkilö- ja johtavassa asemassa olevia työntekijöitä edustavassa kentässä on oltu tyytyväisiä siitä, että työaikalain soveltamisala näyttää pysyvän laajana, etätyö luetaan työajaksi ja joustavia työaikajärjestelyjä saadaan helpottamaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamista.

Akava ja MMA ovat esittäneet myös sitä, että työmatkoihin käytettävä aika tulee lukea työajaksi tai toissijaisesti työhönsidonnaisuusajaksi.

Häkkisen mukaan lakiteksteissä ehdotettu työaikapankki saattaa tuoda uusia mahdollisuuksia työ- ja vapaa-ajan säätämiseen myös myynti- ja markkinointialalla.

Työntekijä voi siirtää työaikapankkiin tehtyjä lisä- ja ylityötunteja, liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä tunteja ja muita etuuksia, mutta ei kuitenkaan säännöllisen työajan palkkaa eikä kulukorvauksia. Työaikapankkiin siirrettyjä määriä työntekijällä on lakiehdotuksen mukaan oikeus pitää vähintään kaksi viikkoa kalenterivuodessa.

MMA:n lakimies Jyrki Järvisen mukaan useilla aloilla on jo nyt käytössä erilaisia työaikapankkeja, sillä useissa työehtosopimuksissa on jo ollut määräyksiä työaikapankeista. Nähtäväksi jää, millaisena mahdollisuutena pankit nähdään MMA:n jäsenten työpaikoilla ja heidän ammattialallaan.

Työaikapankin lisäksi Jyrki Järvinen listaa tässä vaiheessa ehdotetun työaikalakimuutoksen yleisesti ja kaikkia suomalaisia työntekijöitä koskeviksi suurimmiksi muutoksiksi seuraavat seikat – tosin sillä varauksella, että ne eivät kaikilta osin olennaisesti koske MMA:n ammattialan työtä:

1. Enimmäisvuosityöaika kasvaa

Lakimuutos pidentäisi enimmäisaikaa, jonka verran töitä voi vuodessa teettää. Asia koskee kuitenkin vain kiinteällä työpaikalla tehtävää työtä.

Voimassa olevan lain mukaan enimmäistyöaika on 2 250 tuntia vuodessa, joka nousisi runsaaseen 2 300 tuntiin. Työaika voisi olla viikossa yhteenlaskettuna keskimäärin enintään 48 tuntia neljän viikon ajanjakson aikana ja enintään 10 tuntia vuorokaudessa.

Säännölliseen työaikaan olisi kuitenkin sisällyttävä tavallista lyhyempiä työpäiviä siten, että enintään neljän kuukauden ajanjaksolla keskimääräinen viikkotyöaika tasaantuisi 40 tuntiin.

Osa ylitöistä pitää nykyisin sopia luottamusmiehen kanssa, mutta tämä vaatimus on poistumassa laista. Lisäksi työpaikalla tapahtuva varallaolo luettaisiin jatkossa työajaksi.

− Koska työaikalaki ei nykyisin eikä tulevaisuudessakaan näytä koskevan täysimääräisesti liikkuvaa myyntityötä, eivät nämä muutokset todennäköisesti tule koskemaan ns. myyntimiestyötä merkittävällä tavalla, Järvinen sanoo.

2. Muutoksia liukuvaan työaikaan

Kuten tälläkin hetkellä, niin myös uuden ehdotetun työaikalain mukaan työntekijä ja työnantaja voisivat sopia liukuvasta työajasta.

Vuorokautisen liukuman enimmäismäärä nostettaisiin kolmesta tunnista neljään tuntiin ja liukumasaldojen enimmäiskertymä 40 tunnista 60 tuntiin 4 kuukauden jaksolla. Myös liukumien sijoittelu muuttuisi joustavammaksi.

3. Jaksotyöajan käyttäminen laajenee

Lakiehdotuksessa on listattu uusia aloja, joissa jatkossa voitaisiin soveltaa jaksotyöaikaa. Listalla on mukana muun muassa yksityiset turvallisuuspalvelut, ensihoito, pelastustoimi ja lehdistö. Jaksotyöaika on nykyisin esimerkiksi yleisesti sairaaloissa ja terveyskeskuksissa käytettävä malli.

Jaksotyöstä voidaan nykyisinkin sopia työehtosopimuksissa myös muilla kuin aloilla, joita lakiehdotukseen on listattu. Teoriassa on siis mahdollista, että muutos koskisi esimerkiksi kiinteästi toimistossa markkinointiin liittyvää työtä tekevää MMA:n jäsentä, mutta käytännössä se on hyvin epätodennäköistä.

4. Joustotyöaika tulee lakiin

Lakiin on tulossa uusi joustotyöaika, jossa työntekijä päättäisi pääosin itse työajastaan ja paikasta, jossa tekee töitä. Käytännössä on ajateltu, että tällainen työ olisi lähinnä ylempien toimihenkilöiden asiantuntijatyötä erityisesti tietotyöaloilla.

Joustotyöajassa työnantaja ja työntekijä voisivat säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöajan käytöstä.

Työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja voisi määritellä tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, mutta työn suorittamisen paikan ja ajankohtien tulisi olla pääosin työntekijän itsensä päätettävissä.

Työaikalain uudistusta koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että esimerkiksi myyntityössä voitaisiin käyttää joustotyötä koskevaa työaikajärjestelyä. Tällöin työntekijän töiden aikataulu voisi määräytyä asiakassopimusten ja asiakkaiden tarpeiden perusteella, mutta tällöinkin työn tekemisen aikataulun tulee olla pääosin työntekijän itsensä määriteltävissä.

MMA:n lakimies Jyrki Järvisen mukaan käytännössä moni MMA:n jäsen on jo tehnyt joustotyöaikaan verrattavaa työtä. Uudessa laissa joustotyön edellytyksenä on, että työntekijä voi päättää itsenäisesti vähintään puolesta työajastaan eli siitä, missä ja milloin hän tekee töitä. Tämä on jo monella tapaa toteutunut perinteisessä liikkuvassa myyntityössä, mutta erilainen valvontakin on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt.

Mistään joustotyöajasta MMA:n jäsenten työssä ei kuitenkaan sikäli ole ollut kysymys, että tulevan joustotyöajan käyttöönotto vaatii yhteisen sopimuksen, jonka molemmat osapuolet voivat halutessaan irtisanoa.

Sopimukseen pitää kirjata päivät, joille työaika sijoitetaan, viikkolevon ajankohta, mahdollinen kiinteä työaika ja sopimuksen päättymisen jälkeen sovellettava työaika.

− On kuitenkin mahdollista, että jatkossa esimerkiksi sähköistä markkinointityötä tekevä asiantuntija olisi työnantajayrityksessään joustotyöajan piirissä, Järvinen sanoo.

5. Muutoksia yötyöhön

Tilapäisen yötyön teettämistä vapautetaan entisestä. Säännöllinen yötyö olisi vastaisuudessakin sallittua vain laissa säädetyissä tehtävissä ja liikkuva myynti- ja markkinointityö ei niihin kuulu.

Perättäisten yövuorojen määrää esitetään rajoitettavaksi seitsemästä viiteen. Näin esimerkiksi majoituksen alalla yleiset, viikon pituiset ”pitkät putket” jäisivät historiaan.

− Nämä muutokset eivät käytännössä koske MMA:n jäseniä kuin poikkeustapauksissa. Esimerkkinä voisivat olla juuri esimerkiksi hotellien myynnissä ja markkinoinnissa työskentelevät jäsenet, joiden työhön kuuluu myös vastaanotossa työskentelyä, näkee Järvinen.

 

MMA palaa muutoksiin tarpeelliselta osin niiden vahvistuttua tai muutosprosessien edetessä.

Kirjoittajan nimi: 
MMA