Tutkija: Hyvinvointivaltio hidastaa naisten urakehitystä

Markkinavoimat edistävät naisten pääsyä johtajiksi paremmin kuin sääntely. 

Suomalaisista johtajista vain vajaa kolmannes (31,5 prosenttia) on naisia.  Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa naiset osallistuvat hyvin työmarkkinoille mutta kohoavat silti huipulle harvoin. Sen sijaan Latviassa ja Yhdysvalloissa naisten osuus johtajista nousee yli 40 prosenttiin. 

Ruotsalaisen tutkijan Nima Sanandajin mukaan avokätiset perhetuet johtavat meillä siihen, että naiset pysyvät kauemmin pois työelämästä. Samoin korkea verotus on haitaksi.

Yhdysvaltalaiset perheet pystyvät ostamaan paljon enemmän palveluja kodin ulkopuolelta, mikä vapauttaa naisten aikaa keskittyä uriinsa. Sanandajin mukaan kotitalousvähennyksen laajentaminen voisi edistää naisten urakehitystä. 

Naisia työskentelee myös paljon julkisen sektorin aloilla.  

− Julkiset toimijat dominoivat hyvinvointipalveluja. Julkisella sektorilla kilpailu ja sitä kautta naisten palkkakehitys on heikompaa, Sanandaji muistuttaa. 

Hän uskoo, että Pohjoismaiden tulisi luottaa sääntelyä enemmän markkinavoimiin. Pohjoismaista parhaiten pärjäävät ruotsalaiset naiset (39,5 prosenttia) ja huonoimmin tanskalaiset (27,6 prosenttia).  

Ruotsissa markkinauudistukset ovat avanneet naisvaltaisia julkisen sektorin aloja kilpailulle ja yksityistäminen on nostanut naisten palkkoja.  

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta EVA Analyysista Lasikaton paradoksi. Sen ovat kirjoittaneet EVA:n johtaja Matti Apunen ja Nima Sanandaji.

Lue myös MMA:n taannoin teettämästä tasa-arvotutkimuksesta.

Kirjoittajan nimi: 
Noora Hellman
Kuva: Adobe Stock