MMA: Matka-aikojen ja tieliikenteen tarpeet huomioitava

Uusi asetus pääväylistä ja niiden palvelutasoista tuli voimaan tämän vuoden alussa. MMA vaati asetuksen valmistelutyössä muun muassa matka-aikojen ja tieliikenteen tarpeiden huomioimista.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 21. marraskuuta 2018 asetuksen pääväylistä ja niiden palvelutasoista ja asetus tuli voimaan tämän vuoden alussa. Vielä lausuntokierroksella ja julkisuudessa asiasta puhuttiin nimityksellä runkoverkkoasetus. Liikenneministeriön mukaan käytetty nimitys muutettiin saadun palautteen perusteella paremmin asian tavoitteita kuvaavaksi, koska se aiheutti runsaasti väärinymmärryksiä.

Asetuksen luonnos oli lausuntokierroksella syksyllä 2018. Lausuntokierroksen jälkeen järjestettiin myös avoin kuulemistilaisuus, jossa oli mahdollisuus suullisesti tuoda esiin näkemyksiä ehdotuksesta. MMA:n toiminnanjohtaja Juha Häkkisen mukaan liitto lausui asiasta ja osallistui kuulemistilaisuuteen.

− Lausuimme asiasta ja painotimme esitetyissä mielipiteissämme tieliikenteeseen liittyviä turvaamistarpeita suhteessa raideliikenteen asemaan julkisessa keskustelussa. Samoin painotimme matka-aikojen turvaamista eli nykyisen nopeusrajoitustason säilyttämistä – jopa parantamista, Häkkinen sanoo.

Raideliikenne ei turvaa yhteyksiä kaikkialla

Häkkisen mukaan MMA totesi, raideliikennettä väheksymättä, että raideliikenteen osalta on osin luonnoksessa ja muussakin keskustelussa tulossa päärooliin Helsinki-Tampere-Turku-kehityskolmion raideliikenteen voimakas kehittäminen. Tavoite elinvoimaisen alueen liikenteen kehittämisestä on MMA:n mielestä hyvä, mutta samalla vaarana on, että

  1. muille rataliikenteen väylille (muun muassa Itä- ja Pohjois-Suomeen) ei käytännön syistä tässä tilanteessa riitä tarvittavaa rahoitusta,
  2. unohdetaan se seikka, että ehdottomasti suurin osa Suomen paikkakunnista ja asuinpaikoista on saavutettavissa vain ja ainoastaan autoliikenteen avulla koskien niin tavara- kuin henkilökuljetuksiakin ja
  3. väylästön kokonaiskehittämiseen ja ylläpitoon tarvittavat varat eivät jakaudu tasapuolisesti tieliikenteen ja raideliikenteen kesken.

Häkkinen kuitenkin toteaa, että suuri palvelutasouudistus vaatii tietenkin aina sitä, että joudutaan tekemään valintoja, mutta MMA:n mielestä tieliikenteen riittävä toimivuus on taattava kaikissa oloissa.

− Parasta palvelutasoa ei voida aidosti ja uskottavasti saavuttaa ja ylläpitää hyvänä parhaaseen kategoriaan laitetuissa kohteissa, jos jossakin ei vastaavasti tingitä. Luonnoksessa esitettyä runkoverkkoa tuli kuitenkin mielestämme muuttaa, koska siitä puuttuu joitakin elinkeinoelämän kannalta merkittäviä väyliä, kuten muun muassa valtatie 8, joka mielestämme tuli sisällyttää pääväylästöön kokonaisuudessaan.

Lausuntokierroksen ja kuulemisien jälkeen pääväyliin tehtiinkin seuraavat lisäykset maanteiden osalta: Maantieyhteydet Vuosaaren, HaminaKotkan ja Turun satamiin, VT 21, VT 9 Niiralan raja-asemalle asti, VT 8:n puuttuvat osat ja VT 6 Joensuusta Kajaaniin.

Matka-ajat eli ajonopeudet

MMA:n mielestä liikenteen on oltava kustannustehokasta, turvallista ja häiriötöntä kaikkina vuodenaikoina vuorokaudenajasta riippumatta, Juha Häkkinen sanoo. Maanteille on määriteltävä yhtenäinen henkilöliikenteen 100 km/h-nopeustaso ja moottoriteille 120 km/h-nopeustaso vuoden ympäri.

− Esillä olevassa luonnoksessa palvelutaso oli määritelty edellä esitettyä tarvetta heikommaksi. Maanteille määriteltiin kaksi palvelutasoluokkaa, joista korkeammalla (taso I) nopeusrajoitukset olisivat pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä vähintään 120 km/h. Tasolla II raja oli sama, mutta siihen ei kuuluisi lainkaan moottoriteitä.

Asia ei Häkkisen mukaan merkittävästi muuttunut asetukseen edettäessä, nytkin tietysti pääväylät ovat lähtökohtaisesti nopeimpia. Maanteillä nopeusrajoitus on pääosin vähintään 80 km/h ja moottoriteillä pääosin 120 km/h. Käytännössä nopeusrajoitukset tulevat vähintäänkin säilymään nykyisellään.

− Uskon, että meidän ja muidenkin tahojen työllä kuitenkin saatiin menemään läpi tulevaisuuden päätöksiä varten se viesti, että hullutukset siirtymisestä yleiseen 80 km/h-maailmaan unohdetaan. Painotimme kuulemistilaisuudessa, että laajan maan matka-ajat eivät saa pidentyä ja kehotimme miettimään sitäkin, millä tavalla mahdollisen nopeusrajoitusten kiristäminen vaikuttaisi näiden uudistusten legitimiteettiin kansalaisten silmissä. Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei satelliittihankkeineen ja autoilu-uudistusnäkemyksineen ehkä ole nyt tämän hallituskauden lopussa ihan tahraton kuva tavallisen kansalaisen silmissä.

Digitalisaatiosta lisähyötyä

MMA.n mielestä digipalvelujen kehittäminen on kytkettävä osaksi runkoverkon kehittämistyötä. Häkkisen mukaan kaukonäköisyydestä tähän suuntaan voi antaa kiitostakin joistakin ylilyönneistä huolimatta. Tiestön palvelutasoonhan vaikuttavat esimerkiksi käytettävissä olevan ajonopeuden ja raskaan liikenteen kantavuuden ohella myös muut liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta koskevat tiestön ominaisuudet.

Esimerkiksi pääväylien mahdollisimman reaaliaikaiset liikennemäärä-, keli-, onnettomuus- ja muut tilannetiedot ovat edellytys kuljetusten luotettavuudelle ja matka-aikojen ennakoitavuudelle. Näitä seikkoja on tulevaisuudessa kytkettävissä palvelutasoon toimivien tietoliikenneyhteyksien kautta.

Pitemmän aikavälin käytännön tavoitteena voisi olla esimerkiksi maanteiden runkoverkon varustaminen vaihtuvilla nopeusrajoitusmerkeillä. Tämä mahdollistaisi reagoimisen esimerkiksi sään ja muiden muutosten aiheuttamiin tilanteisiin nykyistä joustavammin.

− Esimerkiksi talvinopeusrajoitusten pitäisi olla voimassa vain silloin, kun sää sitä vaatii.

Itse väyläverkoston investoinneista ja kehittämisestä ei päätetty nyt vuoden alussa voimaantulleessa asetuksessa. Niistä päätetään vaalien jälkeen tulevalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Kunnossapidon tasosta maantieverkolla säädetään myös uudistetussa maantielaissa.

Häkkinen myös toteaa, että esimerkiksi tuleva autoilijan oman harkinnan laajentaminen siitä, tarvitseeko kulloinenkin sää talvirenkaiden käyttämistä, voitaisiin yhdistää talvinopeusrajoitusten todellisen tarpeen läpikäymiseen.

− Olemmeko järjestelmän orjia? Olisiko meillä tieosuuksia, joissa nimenomaan voitaisiin käyttää pääosin samoja kattonopeuksia kesät talvet kategorisen kalenteriaikaa koskevan nopeuden alentamisen sijasta?

Kirjoittajan nimi: 
MMA