Millainen on hyvä talvirengas?

Talvirengas on auton alla vähintään neljänneksen vuodesta. Vuoden haastavimmat ajo-olosuhteet osuvat tälle jaksolle, joten renkaalta vaaditaan paljon.

Lain mukaan autossa on oltava talvirenkaat joulukuun ensimmäisestä päivästä helmikuun loppuun. Nastallista talvirengasta saa käyttää marraskuun alusta viikon verran pääsiäisen yli. Laki kuitenkin sallii nastojen käytön aina kun olosuhteet sitä vaativat. Nyt talven kynnyksellä miljooniin suomalaisautoihin vaihdetaan talvirenkaat.

Valinnan vaikeus nastallisten talvirenkaiden ja kitkarenkaiden välillä on liki ikiaikainen. Jos päätöksen tekee vain talven ajo-ominaisuuksien perusteella, on valinta helppo: nastarengas on niin autolehtien arvostelujen, rengasvalmistajien kuin Liikenneturvankin mukaan parempi. Se on ainoa rengas, joka tarjoaa pitoa jäällä ja sen lisäksi toimii tasaisesti muissakin talven olosuhteissa.

Mutta jos valinnassa huomioi myös muita asioita, muuttuu valinta kinkkisemmäksi.

Siinä missä nastarengas pitää jäällä parhaiten, kitkarenkaan mukavuus on toisenlaista. Se on hiljaisempi ja ehkä lumettomalla kelillä myös parempi ajettava. Tästä on iloa varsinkin Etelä-Suomen märässä talvessa.

Kitkarenkaan voi vaihtaa huoletta autoon vaikka jo syyskuussa ja pitää siten huoli, ettei talvi eivätkä rengasliikkeiden ruuhkat pääse yllättämään. Vastaavasti kautta on helppo jatkaa keväällä. Jos renkaidenvaihto ei kiinnostele, voi kitkarenkaalla ajaa vaikka ympäri vuoden, kunhan hyväksyy hieman heikommat ajo-ominaisuudet.

Rengasvalinnasta riippumatta auto käyttäytyy huonoissa talviolosuhteissa aina heikommin kuin kesäkeleillä, joten kuljettajan toiminta on talvella ensiarvoisen tärkeää.

– Jo pieni ajonopeuden pudotus parantaa kitkarenkaan jarrutusmatkan nastarenkaan tasolle, pohtii Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo talven liukkaista keleistä.

Kuten nastarenkaat, myös kitkarenkaat ovat kehittyneet viime aikoina, jopa suurin harppauksin. Esimerkiksi Nokian Renkaiden R3-kitkarenkaan kumiseoksesta löytyy kiteitä, jotka parantavat pitoa jäällä eli alustalla, joka on perinteisesti ollut kitkarenkaiden kompastuskivi.

Kumista voidaan tehdä myös pehmeämpää, koska renkaassa ei ole nastoja, joiden kiinnitystä pitäisi tukevoittaa.

Märkäpito kertoo vain vähän

Lain vaatimus talvirenkaan urasyvyydelle on kolme millimetriä, mutta uraa olisi hyvä olla reilusti enemmän. Urasyvyys vaikuttaa erityisesti loska- ja lumikelin suorituskykyyn. Talvirenkaiden on myös hyvä olla hieman kapeammat kuin kesärenkaat. Näin renkaan pintapaine tiehen on kovempi ja rengas työntyy paremmin sohjon läpi asfalttiin.

Lopulta renkaat kuitenkin tulee ajettua loppuun. Uutta talvirengasta ostava törmää kaupassa nopeasti joka renkaan kylkeen liimattuun EU-rengasmerkintään, joka muistuttaa hieman kodinkonekaupan energiatehokkuusmerkintöjä.

EU-rengasmerkintä kertoo renkaiden ympäristöystävällisyydestä, eli vierintävastuksesta sekä märkäpidosta. Märkäpito ei kuitenkaan ole Suomen olosuhteissa hyvä mittari talvirenkaan ominaisuuksille, sillä renkaan kumiseoksen ominaisuuksilla voidaan tähdätä joko hyviin märän kelin ominaisuuksiin tai hyviin lumi-ja jääominaisuuksiin.

Hyvän märkäpidon renkaat onkin usein suunniteltu Keski-Euroopan talveen, jossa haetaan hyvää ajettavuutta suurissa nopeuksissa märällä kelillä. Tällainen rengas ei tavallisesti toimi hyvin Suomen talvessa. Joskus näitä renkaita kutsutaan “Keski-Euroopan kitkarenkaiksi”.

Tästä johtuen testimenestyjärengaskin voi saada hyvin heikon arvosanan märkäpidosta.

Nastarengas kuluttaa tietä ja ilmaa

Nastarenkaiden ongelmat liittyvät erityisesti teiden kulumiseen ja ilman laatuun. Liikenneviraston mukaan Suomen teiden urautuminen on kiihtynyt ja syyttävä sormi osoittaa erityisesti nastarenkaita, mutta myös autojen kasvaneita massoja sekä vähälumisemmiksi muuttuneita talvia. Myös teiden suolaus edistää tienpinnan kulumista sulattamalla pois tietä suojaavan lumi- ja jääkerroksen.

Viisi vuotta sitten päättynyt laaja NASTA-tutkimushanke osoitti, että pahimpaan katupölyaikaan kaupunki-ilman pienhiukkasista noin puolet on nastarenkaiden tiestä irroittamia tienpinnan materiaaleja. Pienhiukkaset ovat erityisen haitallisia ihmisille.

Muiden alan johtavien valmistajien tavoin myös Nokian Renkaat on lisännyt nastojen lukumäärää renkaissaan. Näin voidaan tehdä, sillä nastojen vaikutusta tienpinnan kulumaan on pienennetty eri tavoin. Yksi keino on keventää nastaa, jolloin sen lyöntivoima tien pintaan pienenee.

– Lisäksi olemme lisänneet nastojen taakse pehmeämpää kumia, mikä vaimentaa nastan iskua tiehen, lisää teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri Nokian Renkailta.

Tämä ei heikennä renkaan jääominaisuuksia, sillä nasta tarttuu jään pintaan vasta kun kumin sivuttais- tai pitkittäispito loppuu.

Viranomainen valvoo nastarenkaiden tiekulutusta niin sanotulla yliajokokeella, jossa renkaan aiheuttama tienpinnan kuluma mitataan.

Katupölystä on tullut jokakeväinen keskustelunaihe ja teiden kunto tuntuu puhuttavan ympäri vuoden. Jos yleinen mielipide kääntyy nastarenkaita vastaan ja jos talvet vielä muuttuvat suliksi ja mustiksi varsinkin Etelä-Suomessa, voi edessä olla talvirengassäädösten kiristyminen varsinkin kaupunkialueilla tai alueellisesti osassa maata.

Keski-Euroopan leudommissa talvissa nastarenkaiden käyttö onkin monessa maassa rajoitettua tai kielletty kokonaan. 

Kirjoittajan nimi: 
Tuomas Sauliala
Kuva: Nokian Renkaat