Työhaastattelun yleisimmät kysymykset

Kun haet uutta työpaikkaa, joudut suurella todennäköisyydellä vastaamaan näihin kysymyksiin. Miksi työnantaja kysyy juuri nämä kysymykset?

Kerro itsestäsi!

Tämähän alkoi helposti, moni ajattelee, kun kuulee haastattelijan ensimmäisen kysymyksen. Pääsen kertomaan itsestäni kaikkea mielenkiintoista. Perheestäni, harrastuksistani, lemmikeistäni…

– Kysymys tuntuu aluksi helpolta, mutta on monelle työnhakijalle yllättävän vaikea, sanoo henkilöstöpalvelukonserni StaffPointin varatoimitusjohtaja Anu Ahokas.

StaffPoint on Suomen suurimpia henkilöstöpalvelualan yrityksiä ja rekrytoi päivittäin noin 50 henkilöä.

Ahokas on lisäksi työelämävalmennuksiin keskittyneen Spring House Oy:n toimitusjohtaja. Yritys auttaa vuodessa yli 200 000 ihmistä kehittämään työnhakutaitojaan.

Mitä kannattaisi kertoa? Koko elämäntarina tuskin kiinnostaa?

– Rekrytoija punnitsee kykyäsi tiivistää oma ammatillinen osaamisesi persoonallisella ja kypsällä tavalla. Hän puntaroi, sovitko osaksi tiimiä ja yrityksen kulttuuria. On siis tärkeää, että osaat peilata omia vahvimpia osaamisalueitasi haettavan työtehtävän suhteen. Mikä on se hyöty, jonka haluaisit työnantajan kuulevan? Ahokas toteaa.

Avoin kysymys jättää vastaajalle tilaa, mutta samalla vaatii kykyä keskittyä työtehtävän kannalta olennaiseen.

– Aloitan usein sanomalla, kerro tarinasi! Vastaukset ovat aina kiinnostavia, mutta jos ihminen puhuu pääosin muusta kuin työurastaan, kyseessä on tilannetajun puute. Työnantaja haluaa kuulla siitä, mikä on relevanttia haettavan tehtävän kannalta: millaisia valintoja olet matkallasi tehnyt ja miten olet tullut siihen, missä nyt olet, Valion henkilöstöjohtaja Sirkka-Liisa Kulmala toteaa.

Kulmala on urallaan pestannut ihmisiä niin Suomen suurimpaan osuuskauppaan HOK-Elantoon, SOK:lle, Suomen Lähikauppaan, Keskoon kuin nyt maidontuottajaosuuskuntien omistamaan elintarvikeyritykseen.

Omaa persoonaa kannattaa kuitenkin tuoda sopivasti esiin.

– Jos haet myyntityötä, voit kertoa, kuinka jo lapsena myit arpoja koulun myyjäisissä. Tai jos haet esimiestyötä, mikset kertoisi, että olet toiminut urheilujoukkueen kapteenina, Anu Ahokas vinkkaa.

Miksi haet juuri tätä työtehtävää?

– Hienointa on, jos minulle haastattelijana jää hakijasta se tunne, että tämä on aidosti kiinnostunut, innostunut ja motivoinut. Innostus kannattaa näyttää. Sen sijaan ulkoa opetellut vastaukset on helppo tunnistaa.

Näin sanoo rekrytointiprosessista ja urasuunnittelusta Valiolla vastaava henkilöstöpäällikkö Paula Arola. Yrityksen ”rekrytointirumbassa” pyörii kesätyöntekijät mukaan lukien vuosittain yli 500 ihmistä. Haettavat tehtävät ovat monenlaisia tuotantolaitosten suorittavista tehtävistä pääkonttorin asiantuntijatehtäviin vaikkapa myynnissä ja markkinoinnissa.

– Työnantaja odottaa kuulevansa, mikä tarjolla olevassa työssä vetää puoleensa, ei sitä, mikä nykyisestä työstä työntää pois. Pääsyy hakea uutta paikkaa ei voi olla se, että nykyinen työ ei enää kiinnosta, Sirkka-Liisa Kulmala toteaa.

Vetovoimatekijöitä kannattaa pohtia jo ennakkoon. Mikä asia työpaikkailmoituksessa sai liekin syttymään? Mikä juuri tässä organisaatiossa kiehtoo ja innostaa?

Anu Ahokas muistuttaa, että työnantaja hakee osaajaa tiettyyn tehtävään. Kysymyksellään rekrytoija saattaa haluta punnita, onko työnhakija aidosti kiinnostunut juuri kyseisestä tehtävästä.

– On tärkeää osoittaa, että sytyt juuri tästä, vaikka samalla hieman maalailisit tulevaisuuden kasvuvisioitasi. Työnhaussa tulee olla jalat maassa, mutta pää pikkuisen pilvissä, Ahokas sanoo.

Miksi juuri sinä olisit sopivin tähän tehtävään?

Tässä on tärkeä ja usein kysytty kysymys, jossa hakijalla on mahdollisuus kertoa, mikä on hänen todellinen osaamisensa. Kysymys voidaan asettaa myös siten kuin Paula Arola sen usein tekee: Kerro, mitä olet työurallasi saanut aikaiseksi tai mitkä ovat vahvuutesi?

– Tämä kysymys aukaisee usein sen Pandoran liippaan. Mutta eihän kukaan voi olla samaan aikaan kaikkea: sosiaalinen, hyvä verkostoituja, analyyttinen, luova, järjestelmällinen…

– Työnantaja olettaa myös lähtökohtaisesti, että kaikki työntekijät ovat ahkeria ja luotettavia. Kannattaa siis miettiä, mitä sellaisia vahvuuksia sinulla on, jotka erottavat sinut hakuprosessissa muista, Anu Ahokas täydentää.

Konkretia ja esimerkit ovat valtteja ja lisäävät samalla uskottavuuttasi.

– Millaisissa tilanteissa pääsit osoittamaan luovuuttasi? Mitä silloin teit? Mistä saavutuksista olet erityisen ylpeä? Mitä osaamistasi silloin hyödynsit? Arola neuvoo miettimään.

Anu Ahokas käyttäisi työnhakijana puheessaan paljon verbejä: kehitin, loin, toteutin, osallistuin. Hän jatkaa:

– Harva rekrytoija haluaa kuitenkaan kuulla vain historiaa. Muista luoda myös positiivinen lupaus tulevasta: aion, tulen tai vaikkapa saavutan. Äläkä ole liian vaatimaton. Työn hakeminen on aina myyntiä – lupaus paremmasta!

Millaisia odotuksia sinulla on, jos tulet valituksi?

– Tämäkin on hyvin kiinnostavaa kuulla, sillä vastaukset paljastavat usein, millaisilla motiiveilla ihminen on lähtenyt paikkaa hakemaan ja millaiset käsitykset hänellä on tarjolla olevasta tehtävästä. On tärkeää, että molemmat osapuolet – työnhakija ja työnantaja – onnistuvat. Jos hakija odottaa saavansa tehtävässään vapaat kädet, mutta tiedämme, ettei se ole mahdollista, se on parempi kertoa, Sirkka-Liisa Kulmala sanoo.

Tässä kohtaa kysytään usein, mitkä ovat hakijan tärkeimmät kehityskohteet.

–Tämä koetaan monesti työhaastattelun vaikeimmaksi kysymykseksi, Anu Ahokas sanoo.

– Kannattaa miettiä jotakin muuta, kuin vaikkapa toisen kotimaisen taitaminen. Rekrytoija haluaa punnita kykyäsi ottaa vastaan palautetta muulta työyhteisöltä. Jos et itse keksi kehityskohteita, jututa vaikka entisiä kollegojasi tai palauta mieleen aiempia kehityskeskusteluja. Löytyisikö vastaus sieltä?

Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?

”Muutos ei ole ollut koskaan niin hidasta kuin nyt.” Näin Paula Arola tapaa usein tämän päivän työelämää kuvata.

Siksi yllä olevaan ”klassikkokysymykseen” vastaaminen on vaikeampaa kuin ikinä. Mahdotonta se ei ole. Hiljattain Anu Ahokas avasi aihetta Helsingin Sanomien artikkelissa perusteellisesti ja oivaltavasti (HS 10.12.2017).

– Muutosjoustavuus eli resilienssi, kyky selviytyä, vuorovaikutus- ja verkostoitumistaidot, ratkaisukeskeisyys. Siinä joukko työelämätaitoja, joille on kysyntää koko ajan enemmän, Kulmala ja Arola pohtivat.

Anu Ahokkaan mielestä viisivuotiskysymys tarjoaa hakijalle upean mahdollisuuden kuvata, mistä hän unelmoi ja mitä tavoittelee.

– Peilaa taas vastaustasi suhteessa organisaatioon, johon olet hakemassa. Miltä yritys näyttää viiden vuoden päästä? Hakeeko se kasvua, tähtääkö se ulkomaille? Millaista osaamista sinulla on suhteessa yrityksen tavoitteisiin? Voisitko vastata vaikkapa näin: ”Haluan olla täällä viiden vuoden päästäkin. Näen itseni kasvattamassa yritystä tehden asiakastyötä ulkomailla, olenhan ollut aikaisemmin käynnistämässä liiketoimintaa kansainvälisillä markkinoilla.”

Kirjoittajan nimi: 
Pälvi Salo
Topic: 
Markkinointi