Huonot myyntityöpaikat aiheuttavat ongelmia työnhakijalle

Tarjolla olevista työpaikoista iso osa on puhelin- ja ovelta ovelle -myyntiä. Palkkaava yritys ei aina halua tai osaa kertoa esimerkiksi palkan tasoa tai määräytymisperustetta.

Työvoimapula-alat ovat säännöllisesti esimerkiksi iltapäivälehdissä toistuva teema. Myyntialan avoimet paikat ja täyttymättömät työpaikat nousevat niissä säännöllisesti esille.

Juttujen tiedot perustuvat yleensä TE-keskusten kokoamaan ammattibarometriin, joka kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa.

Täyttä totuutta TE-keskusten tilastot eivät myynti- ja markkinointialan väitetystä työvoimapulasta kuitenkaan kerro.

MMA selvitti 2016

MMA selvitti reilu vuosi sitten taustoja myyntialan jatkuvasti auki olevista työpaikoista. Selvityksen käynnistymiseen vaikutti tuolloin juuri se, että erityisesti myyntiala (suora B-to-B- ja B-to-C-myynti, ei niinkään vähittäiskaupan myyjän tehtävät) on pysytellyt vuodesta toiseen kärjessä työvoimapulasta kertovissa tilastoissa.

Myyntialalla oli esimerkiksi tuolloin joulukuussa 2016 noin tuhat työtöntä samaan aikaan, kun avoimia myynnin työpaikkoja oli tuhansia. MMA halusi selvittää, miksi. Verkkokyselyymme vastasi tuolloin 900 jäsentä, joista lisäksi yli 400 kertoi omin sanoin kokemuksistaan työnhakijana.

Lisäksi kyselyn pohjaksi Suomen suurinta työnhakukonetta ylläpitävä Duunitori Oy – MMA:n työpaikkapartneri –  tutki tuolloin vuoden aikana avoinna olleiden myynnin työpaikkojen jakautumista tehtävänimikkeittäin ja maantieteellisesti.

Tilastot eivät kerro koko totuutta

Pelkkä tilaston perusteella tehty päätelmä merkittävästä työntekijäpulasta myynnin alalla ei pidä paikkaansa.

Työvoimahallinnon nimettömänä pysyttelevä asiantuntija myöntää, että jatkuvasti avoinna olevissa myyntialan työpaikoissa myyntityö on usein puhelinmyyntiä kuluttajille. Työnantajan jättämissä ilmoituksissa puhelinmyyjä-sanaa kierretään laittamalla ilmoitukseen nimike, joka luo paremman mielikuvan haettavasta tehtävästä.

B-to-B-myyntialan ammattinimikkeisiin ja töihin tottuneet usein yllättyvät, kun avoimen työpaikan takana olevat seikat selviävät.

Esimerkiksi tämän päivän työpaikkailmoituksen myyntiedustaja tai jopa myyntipäällikkökin voi itse asiassa olla provisiopalkkainen myyjä, joka tekee työtä pelkästään puhelimella. Missään ei määrätä, mitä ammattinimikkeitä pitäisi käyttää. Tämä luo haasteen asioiden ymmärtämiseen samalla tavalla, jos alaa ei tunne.

− Avoimien myyntityön paikkojen määrä myyntialalla ei myöskään ole samalla tavalla todellinen ja verrannollinen vaikkapa sosiaali- ja terveysalan avoimien työpaikkojen määriin. Kun haetaan johonkin sairaalaan kymmentä perushoitajaa, niin siellä on kymmenen perushoitajan paikkaa vapaana ja niistä voi olla pulaa ihan oikeasti, jos paikat eivät täyty. Kaikilla on myös suurin piirtein selvä kuva siitä, mikä on työn sisältö ja miten palkkaus muodostuu. Myyntialalla näin ei ole, TE-keskuksen asiantuntija sanoo.

Myyntialalla vaikkapa tuhat täyttymätöntä paikkaa ei kerro totuutta todellisesta pulasta. Kaikki nuo paikat eivät ole todellisuudessa auki niin, että tekijästä olisi todellinen pula.

Monesti – jos joku hakija löytyy – paikan saa, jos hakija lähtee töihin tarjotuilla työehdoilla. Ja usein ei lähde. TE-keskuksen asiantuntijan mukaan osa avoimista paikoista on auki koko ajan. Kun paikka täytetään, ne eivät siis poistu tilastoista samalla tavalla kuin esimerkiksi perushoitajan paikat. Tämä aiheuttaa harhaa tilastojen tarkkailijalle.

Huonot palkat, katteettomat lupaukset

”Suurin osa vapaista myynnin ammattilaisten paikoista on täyttä humpuukia. Julkisuudessa on täysin väärä kuva työvoimapulasta. Asiallisista työpaikoista on huutava pula.” Näin luonnehti tilannetta yksi vastaajista MMA:n vuoden takaisessa selvityksessä ja kyselyn kokonaistulos vahvisti tätä näkemystä.

Vuoden 2016 lopun MMA:n kyselyyn vastanneiden kokemusten perusteella suurimmat syyt myynnin alan työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan löytyivät huonosta palkkauksesta, työtä tarjoavien yritysten epäluotettavuudesta ja ikäsyrjinnästä.

Tarjolla olevista työpaikoista iso osa on puhelin- ja ovelta ovelle -myyntiä. Kokeneelle yrityskaupan parissa toimineelle B-to-B-myynnin ammattilaiselle töitä ei ole niin paljon kuin uutisointi ja suorat tilastopäätelmät antavat ymmärtää.

Epäselvä palkkataso ja -malli vähentää hakijoita

Palkkauksen epäselvyys ei ole ainoastaan huonoja myyntityöpaikkoja koskeva ongelma. Myös muilla aloilla on työvoimaa hakevia työnantajia, joista on vaikea saada irti tietoa palkkauksesta. Onko kysymys kikkailusta vai osaamattomuudesta, sitä ei voi aina tietää.

− Jopa joissakin järjestetyissä rekrytointitilaisuuksissa työtä tarjoava yritys ei halua tai osaa kertoa palkan tasoa tai määräytymisperustetta. Tämä johtaa heti hakemusten vähäisyyteen. Eikä ihme, sillä kyllä työtön työnhakija osaa vertailla tulojensa ja menojensa suhdetta. Ja ihmetellä, miksi palkkatietoja ei kerrota selvästi. Jos ei tiedä, mitä saisi palkkaa, ei paikkaa haeta, TE-keskuksen asiantuntija sanoo.

Myyntialalla palkkausjärjestelmät voivat olla jo lähtökohtaisesti epäselviä. Jos työpaikkailmoituksessa vielä yritetään peitellä asiaa ja myydä työtä katteettomilla lupauksilla ja ylisanoilla, ei hakijoita ole helppo saada.

Hakemuksen jättämisen jälkeenkin ollaan usein siinä tilanteessa, että työpaikkaneuvottelussa myyntialan kokenut työnhakija ei paikkaa ota, koska näkee suoraan asiaan liittyvän huuhaan. Myös kokematon alalle lähtemistä ajatellut tulee samaan tulokseen, koska palkkataso ja palkan määräytyminen ei luotettavalla tavalla selviä.

Työvoimahallinto näkee ongelman, mutta ei voi sitä helposti poistaa

Myyntialan työpaikkoihin liittyvät ongelmat nähdään myös työvoimahallinnossa. Ongelmista huolimatta paikkoja kuitenkin tulee ja avautuu koko ajan työnhaun avoimiin työpaikkoihin. Näin ennen kaikkea siksi, että jokainen työnantaja kirjoittaa itse ilmoituksen paikastaan järjestelmään, joka on valtakunnallinen rekisteri. Käyttöoikeuden siihen saa Katso-tunnisteella.

Itse ilmoituksia avoimista työpaikoista ei tarkasteta mitenkään säännönmukaisesti. Käytännössä pienellä työmarkkina-alueella voidaan ehtiä käymään lävitse tarjottuja työpaikkoja, mutta suurella ei.

− Ja vaikka tarkastettaisiinkin, ei niissä yleensä olisi mitään sillä tavalla laitonta tai määräysten vastaista, että voisimme suoraan kieltäytyä välittämästä juuri näitä myyntialan työpaikkoja, kertoo TE-keskuksen asiantuntija.

Valitettavan usein myyntityöpaikkojen totuus selviää vasta matkan varrella, hän jatkaa.

− Me emme kuitenkaan tarjoa näitä työpaikkoja kenellekkään tehdäksemme kiusaa. Teemme sen työvoimahallinnon työhön kuuluvan lainsäädännön ja ohjeiden mukaisena, meille annettuna tehtävänä.

Huonoakin työpaikkaa on haettava

Eräänä ongelmana työnhakijoiden keskuudessa nähdään se, että surkeasta työpaikasta poislähteminen voi aiheuttaa niin sanotun karenssin työttömyyspäivärahaan. Samoin ongelmaksi koetaan velvoite hakea paikkoja, joista kokenut ammattilainen näkee heti, että kyse on erittäin huonoehtoisesta työpaikasta.

Työvoimahallinnon edustajan mukaan työnhakija ei voi itse tehdä kieltäytymispäätöstä, jos hänelle osoitetaan työpaikka haettavaksi. Tällöin tulee yleensä aina seurauksia työttömyyspäivärahan suhteen.

Samoin asioihin on reagoitava mahdollisessa päätöksessä annetussa ajassa, muuten työttömyysturvan maksaminen katkeaa.

− Esimerkiksi haastatteluun on aina mentävä. Jos paikkaa ei sitten saa ”normaalisyistä”, ei tästä seuraa työnhakijalle ongelmaa.

Normaalisyillä kertoja tarkoittaa tässä sellaisia normaaleja syitä, joista ei voi suoraan sanoa, että hakija tahallaan toimii tai käyttäytyy niin, että häntä ei voida palkata. Ja joka tapauksessahan yleensä vain yksi henkilö saa työpaikan.

Kirjoittajan nimi: 
Juha Häkkinen