Virtuaalitodellisuus vauhdittaa jo myyntiä

Virtuaalitodellisuus näyttää ostajalle tuotteen, jota ei ole vielä valmistettu tai jota ei pääse muutoin näkemään. Myyntiä kehitetään myös muiden teknologioiden, kuten big datan ja keinoälyn avulla.

Virtuaalitodellisuus on yllättävän laajalti jo käytössä yritysmyynnissä maailmalla, ja myös Suomessa kauppoja tehdään virtuaalisen todellisuuden avulla.

Virtuaalitodellisuus (virtual reality, vr) on keinotekoisesti luotu todellisuus, johon ihminen viedään silmien eteen asetettavan vr-laitteen avulla.

− Henkilön aistit otetaan haltuun ja hänet viedään täysin toiseen maailmaan, VR Finland -yhdistyksen puheenjohtaja Kari Peltola toteaa.

Esimerkiksi Fortum hyödyntää myynti- ja suunnitteluprosessissaan virtuaalitodellisuutta, kun yhtiö myy ydinvoimaloiden ohjaamosuunnittelua. Virtuaalitodellisuutta käytetään hyväksi, kun ydinvoimalan ohjaamosta tehdään mahdollisimman käyttäjäystävällinen ja turvallinen.

− Kukaan ei halua, että ydinvoimalan ohjaamossa painetaan vääriä nappeja. Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan suunnitella ohjaamo, jossa virhepainalluksia ei tapahdu, Peltola sanoo.

Virtuaalitodellisuudella voidaan näyttää asioita, joita ei ole vielä olemassa. Sillä voidaan näyttää myös asioita, joihin ihmisen on hyvin hankala päästä itse katsomaan. Esimerkiksi yhdysvaltalainen GE esittelee virtuaalitodellisuuden avulla, miten sen myymillä laitteistoilla porataan öljyä syvällä merenpohjassa.

Matkustajalentokoneita valmistavat yhtiöt käyttävät puolestaan virtuaalitodellisuutta hyväkseen näyttääkseen lentoyhtiöiden edustajille, miltä neuvottelujen kohteena oleva lentokonemalli näyttäisi sisätiloiltaan kyseisen lentoyhtiön osalta.

Virtuaalinen leikkaussali

Turkulainen virtuaalitodellisuuksia luova Ade-yritys laati puolestaan sairaalalaitteita valmistavalle yhtiölle virtuaalisen leikkaussalin, jossa sairaaloiden osto-organisaatio voi nähdä, miltä leikkaussali näyttäisi kyseisen yhtiön laitteistoilla varustettuna.

Virtuaalitodellisuutta voidaan käyttää myös oman myyntiprosessin kehittämisessä.

− Ajattele vaikka näkymää kaupungista, jossa yritys omistaa suuren määrän ruokakauppoja. Virtuaalikartalta on mahdollista nähdä kokonaiskuva siitä, että mitä tapahtuu. Kuinka paljon myyntiä on tapahtunut päivän aikana? Kuinka paljon asiakkaita on käynyt? Mitä on ostettu?, Jukka Aminoff toteaa.

Aminoff tunnetaan muun muassa Ostovallankumous -kirjan toisena kirjoittajana. Hän nostaa esimerkiksi englantilaisen Just Eat -ruokatilauspalvelun. Yritys käyttää ruokakuljetusprosessissaan hyväkseen kaikkia uusia teknologioita, kuten keinoälyä, virtuaalitodellisuutta ja robotiikkaa.

− Yritys käyttää virtuaalikarttaa hyväkseen siinä, että yritys näkee, että kuinka monta tilausta on otettu vastaan, kuinka paljon myyntiä ja tuottoa on saatu aikaiseksi, mitkä ruokalajit menevät kaupaksi, sekä kuinka monta ruokakuljettajaa on liikkeellä ja missä he liikkuvat.

Aminoffin mukaan myyntimaailman videopelimäistyminen helpottaa sitä, että yritys on perillä reaaliaikaisesti siitä, mitä tapahtuu ja mitä siirtoja kannattaa tehdä seuraavaksi.

Myös lisätty todellisuus auttaa myyjää

Virtuaalisen todellisuuden lisäksi myyntityössä voidaan hyödyntää lisättyä todellisuutta (augmented reality, ar).

Paras esimerkki tästä on Pokémon Go -peli, jossa älykännykän kameran ja näytön avulla voidaan näyttää virtuaalisia olentoja omassa ympäristössämme.

Esimerkiksi Coca Cola käyttää Saksassa yritysmyynnissään lisättyä todellisuutta, kun myyjät tarjoavat kauppoihin Coca Colan kylmäkalusteita. Älypuhelin tai taulutietokone osoitetaan kohti kaupan käytävää ja ruudulla voidaan nähdä, miltä eri kylmäkaapit näyttäisivät kyseisessä kohdassa.

Mitä hyötyä on big datasta?

Big data tarkoittaa yksinkertaisesti kaikkia eri tietolähteitä. Ovat ne sitten digitaalisesta tai reaalimaailmasta. Tämän takia big data ei ole mikään uusia asia, mutta digitalisaation ansiosta siitä puhutaan entistä enemmän.

Big datan käytöstä on suurta hyötyä yrityksille siten, että kerättyjä tietoja voidaan käyttää tuotekehitykseen, markkinointiin ja myyntiin. Yritykset luovat usein myyntialueita, mikä tekee myyntijohtamisesta ja ostajien palvelemisesta entistä vaivattomampaa.

− Big datan avulla voidaan nähdä myyntitiedot reaaliaikaisesti sekä optimoida jokaisen eri myyntikanavan tehokkuutta. Mitkä tuotteet menevät parhaiten kaupaksi? Miksi? Mitkä tuotteet eivät mene kaupaksi? Miksi? Onko myyntikanavilla tarvittavat resurssit?, Aminoff toteaa.

Aminoff muistuttaa, että big data ei ole kuitenkaan täydellinen ja kertoo esimerkin Legosta. 2000-luvun alussa Legon tulevaisuus oli synkkä. Big data näytti, että lapset ja nuoret olisivat halunneet yksinkertaisempia legoja, koska he olivat kärsimättömiä.

Henkilökohtaiset haastattelut paljastivat kuitenkin sen, että silloisia legoja pidettiin tylsinä. Tämän takia Lego päättikin tehdä entistä yksityiskohtaisempia ja vaikeampia legoja, jotka olivat riittävän haastavia.

− Tämän valinnan jälkeen Lego on noussut takaisin maailman kärkibrändien joukkoon. Big dataan voi luottaa, mutta siihen kannattaa kuitenkin suhtautua sopivalla epäilyllä, varsinkin kun tehdään merkittäviä strategisia päätöksiä.

Keinoäly myynnin tukena

Keinoäly on myynnin tukena eri tavoin jo nyt. Käytännön esimerkkinä voidaan mainita chatbotit, jossa keinoäly kykenee keskustelemaan ostajien kanssa.

− Myyjäorganisaation tavoitteena on tietysti se, että chatbotit kykenevät antamaan juuri ne oikeat vastaukset. Jossain tapauksissa chatbottien tiedot voivat tyrehtyä, mutta tämän jälkeen suositellaan ottamaan yhteyttä myyjään tai myyjä ottaa yhteyttä ostajaan, Aminoff toteaa.

Automatisoinnin avulla on mahdollista saada ostajat ja myyjät tekemään robottikauppaa keskenään, eli tulevaisuuden yrityksissä ostamista ja myymistä voidaan digitalisoida tätä kautta. Esimerkiksi Suomessa mediayhtiöt ja mainostajat käyvät kauppaa digitaalisesta ilmoitustilasta täysin ilman ihmisten välistä kontaktia jo nyt niin sanotun ohjelmallisen ostamisen avulla.

Uudet teknologiat mahdollistavat sen, että rutiinitehtäviä voidaan automatisoida lähes kokonaan. Tämä helpottaa työtaakkaa ja vapauttaa lisäresursseja muihin tehtäviin.

− Mielenkiintoiseksi myynnin tulevaisuuden tekee se, että myyntityöpaikkojen määrät voivat vähentyä B-to-B-puolella, mutta huippumyyjille tulee entistä suurempi kysyntä, koska kohtaamisia ostajien kanssa on vähemmän, mutta kohtaamisilta odotetaan erittäin ammattimaista otetta, Aminoff huomauttaa. 

 

Mitä virtuaalinen todellisuus maksaa?

  • Jos tuotteesta on jo olemassa 3D-malli, sen siirtäminen virtuaalitodellisuuteen maksaa sadoista euroista joihinkin tuhansiin euroihin.
  • Jos 3D-mallista halutaan laadukas interaktiivinen kokonaisuus eli siinä on toimintoja, joita voi käyttää virtuaalitodellisuudessa, budjetti nousee nopeasti kymmeniin tuhansiin euroihin.
  • Myyjät voivat kuljettaa mukanaan Samsungin Gear VR -laseja ja älykännykkää. Tällainen virtuaalitodellisuutta näyttävä yhdistelmä maksaa noin 700 euroa.
  • Laadukkaamman virtuaalitodellisuuselämyksen saa aikaiseksi HTC Vive -järjestelmällä. Itse vr-laitteisto maksaa noin tuhat euroa, mutta lisäksi tarvitaan tehokas kannettava tietokone, joka maksaa 1 000−2 000 euroa.
  • Toinen laadukas vaihtoehto on Oculus Rift -järjestelmä. Facebookin nykyään omistama Oculus aloitti vuonna 2012 koko nykyisen virtuaalitodellisuusaallon, mutta on jäänyt vähän HTC:n jalkoihin.
  • Lisättyä todellisuutta näyttäviä älykännykkäsovelluksia tekevät samat firmat kuin tavallisiakin älykännykkäsovelluksia. Yksinkertaisimmat sovellukset maksavat joitain tuhansia euroja. Jos halutaan monimutkaisempia kokonaisuuksia, budjetti nousee virtuaalitodellisuuden tavoin kymmeniin tuhansiin euroihin.
  • Lisätyn todellisuuden sovellukset toimivat tavallisilla älykännyköillä ja taulutietokoneilla. Mielenkiintoisia uusia ominaisuuksia on mahdollista luoda Googlen Tango-älykännyköillä ja -taulutietokoneilla, joiden kamerat pystyvät näkemät kohteen myös syvyyssuunnassa. Tango-laitteet maksavat noin 500 euroa.

Lähde: Kari Peltola, VR Finland ry

Kirjoittajan nimi: 
Teppo Kuittinen
Kuva: Mikko Käkelä
Topic: 
Markkinointi