Somen sudenkuopat ja karhunpalvelukset

Some on kuin nopea ratsu, joka villiintyessään saattaa heittää ratsastajan selästään ja laukata omia teitään. Miten tähän tulisi varautua?

Äkkiseltään tarkasteltuna some-viestintä näyttää keväiseltä koskelta; some-viestejä tulvii joka päivä valtavat määrät monen eri kanavan kautta. Yllätyksenä voi tulla se, että viestit saattavat jäädä elämään hallitsemattomasti sähköiseen maailmaan.

Wistec Oy:n kouluttaja ja asiantuntija Esa Riutta ohjeistaa harkitsemaan sellaisen sisällön laittamista someen, jota ei halua jakaa julkisesti kaikkien kanssa. Vaikka oma some-tili olisi määritelty yksityiseksi, viestien yksityisinä pysyminen ei ole taattua ja kerran someen lisätyn sisällön täydellinen poistaminen on mahdotonta.

‒ Some-viestejä jaetaan eteenpäin verkossa, eikä leviämistä voi pysäyttää. Joku voi ottaa sisällöstä kuvankaappauksen. Tietokoneiden ja palveluntarjoajien välimuistit varastoivat tietoa, Riutta kertoo esimerkkejä some-jalanjäljen säilymisestä.

Lainsäädännön valvova silmä

Mitalilla on aina kaksi puolta. Hyvät sisällöt tukevat yritysten viestintää, joten some-viestintää ei tule vältellä sen pelossa, että jokin menisi pieleen. Ennakkosuunnitelma kriisitilanteiden varalle edesauttaa tilanteen kääntämisessä yrityksen eduksi.

Yrityksen some-sivuston kommenttikenttään saattaa ilmestyä reklamaatio. Niihin on syytä vastata mahdollisimman nopeasti ja asiallisesti. Joskus verkossa liikkuu trolleja, joiden päätehtävänä on pahanilkisten viestien kirjoittaminen. Rauhallisuus ja harkinta ovat silloin vastatessa valttia.

Some-viestintää valvotaan muun muassa suoramarkkinointi-, henkilötietorekisteri-, mainonta- ja kunnianloukkauksia koskevien lakien näkökulmasta.

Somessa olevat mainokset eivät vaadi erillistä lupaa. Markkinointi kohdistetuilla mainoksilla ei ole suoramarkkinointia. Tämän lisäksi käyttäjät ovat antaneet tiliä luotaessa hyväksyntänsä sille, että palvelu saa näyttää mainoksia, jotka on kohdistettu profiilitietojen perusteella.

Henkilörekisteriä ei ole lupa kerätä ja ylläpitää ilman henkilöiden omaa suostumusta. Toiminnan tulee olla avointa. Esimerkiksi uutiskirjeissä tulee olla selkeästi esillä tieto, kuka kirjeen on lähettänyt ja miten voi halutessaan poistua uutiskirjeen postituslistalta.

Rasististen ja halventavien viestien julkaiseminen on lain mukaan kiellettyä kaikkialla, eivätkä ne kuulu someenkaan. Facebookin omien sääntöjen mukaan siveettömän materiaalin, esimerkiksi alastonkuvien, julkaiseminen on kiellettyä.

Linkittäminen ja lainaaminen

Sähköisessä ympäristössä linkittäminen lisää sivustojen ja some-postausten näkyvyyttä.

Linkittäminen muille sivustoilla tulkitaan lakimielessä kirjallisuusviitteiden käyttämiseksi ja se on sallittua, mikäli linkityksen kohteena oleva sivusto harjoittaa laillista toimintaa. Myös esimerkiksi Facebook valvoo itse palvelussaan tapahtuvaa viestintää ja herjaa vaarallisista linkeistä sekä rikkinäisistä sivuista.

‒ Mikäli omassa some-viestissään käyttää suoraa lainausta jonkun toisen sisällöstä, lainattavaa tekstiä ei saa olla liikaa ja lainauksen yhteydessä tulee olla selkeä maininta lähteestä.

‒ Jos materiaali on tekijänoikeuden alaista, sen suorakin lainaaminen on sallittua esimerkiksi kommentointia varten, kunhan lainauksen kanssa noudattaa hyvää lainauskäytäntöä, neuvoo Riutta.

Arvonnat markkinoinnin keinoina

Arvontoja koskee monenlainen lainsäädäntö. Mitä arvotaan, milloin arvotaan, kuka arpoo ja miten arvonnan tuloksesta tiedotetaan ovat perusasioita, jotka tulee ilmetä arvonnan yhteydessä.

Mikäli kyseessä on taitoon tai tietoon perustuva arvonta, tulee arvonnan yhteydessä ilmetä, minkä kriteerien perusteella ratkaisu tehdään.

Kun tuotteen markkinoinnissa hyödynnetään arvontaa, tuotteen tulee olla pääroolissa. Joidenkin alojen tuotteiden tai palvelujen kytkemistä arvontoihin pidetään sopimattomana. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi silmäleikkaukset, opintolainat ja kulutusluotot.

Some kiinnostaa myös rikollisia

Sosiaalinen media on oiva alusta erilaisille kilpailuille, arvonnoille ja hyväntekeväisyyskeräyksille. Valtaosa niistä on viattomia, mutta myös rikolliset ovat löytäneet somen ja ovat hyvin kekseliäitä.

Nigerialaiskirjeiden lisäksi somessa voi törmätä romanttisiin huijauksiin tai vaikkapa erilaisiin uhkailu- ja pelotteluhuijauksiin.

‒ ”Vanhalta ystävältä” saattaa tulla pikaviesti, jossa olevaan verkkosivuosoitteeseen on ujutettu pisteen kohdalle pilkku. Jos sivuston nimi olisi kirjoitettu oikein, Facebook tunnistaisi sivuston virussivustoksi ja estäisi viestin näyttämisen. Hyväuskoinen ihminen kirjoittaa verkkosivun oikeassa muodossaan tietokoneensa selaimeen ja tartuttaa samalla viruksen sekä itselleen että kontakteilleen.

‒ Facebookin ystäväkutsut kannattaa avata muuten kuin sähköpostiin tulleesta linkistä. Sähköpostiin tullut kutsu voi johtaa virussivuille, varoittaa Riutta.

Hakkereita kiinnostavat somesta löytyvät ystävälistat. Listoilla voi olla aina joku henkilö, joka käyttää tietotekniikkaa huolettomasti. Hieman penkomalla hakkerit saavat käsiinsä yksityishenkilöistä tietoja, joiden avulla voi toteuttaa identiteettivarkauden ja hakea vaikkapa luottokortin tai passin toisen henkilön nimissä.

Samoja tietoja pyritään keräämään myös virusten avulla. Esimerkiksi jotkin sovellukset saattavat olla naamioituneita viruksia.

Somea hyödyntävät myös tiedustelupalvelut, jotka kartoittavat esimerkiksi riskialttiita henkilöitä ja heidän ystäväverkkojaan. Valtiosta riippuen kartoituksen tavoitteena voi olla joko turvallisuustason nostaminen tai kansalaisten valvonta sensuurimielessä.

Lisäksi some-palvelut itsekin tarkkailevat käyttäjiensä toimintaa sekä turvallisuus-  että mainostamistarkoituksissa.

Some toimii pelikenttänä niin hyville kuin pahoillekin, ja siinä välimaastossa tavalliset ihmiset tekevät postauksia arkipäivän kuulumisistaan.

Suojaudu sopivilla salasanoilla

Tietokoneiden ja mobiililaitteiden suojaus sekä lukitseminen salasanoilla ovat ensitoimia tietomurtojen ja virusten leviämisen estämiseksi.

Suojaamattomien, langattomien tietoliikenneverkkojen käyttäminen on hyvin riskialtista.

Somessa käyttöoikeuksien jakamiseen liittyy riskinsä. Esimeriksi Facebookin ylläpitäjätunnukset tulisi olla vain erittäin luotetulla henkilöllä. Yleisiä editoijatunnuksia sen sijaan voi olla useammallakin.

‒ Samaa salasanaa ei tule koskaan käyttää missään muussa sivustossa: jos salasana vuotaa, niin muutkin sivustot, joilla sitä on käytetty, joutuvat hyökkäyksen kohteeksi.

Pitkät salasanat, jopa neljän sanan sanarimpsut, ovat suojautumisen kannalta tehokkaimpia. Niitä kannattaa myös vaihtaa välillä.

‒ Suomen kieli taipuu hyvin salasanakäyttöön. Erityisen hyviä salasanoja ovat taivutetut sanat, kuten lennokillakaan tai pistokkaissani. Taivutusmuotoja vastaan on hankala hyökätä kokeilemalla satunnaisia sanoja niin sanotulla sanakirjahyökkäyksellä, vinkkaa Riutta.

Lähde: MMA:n koulutus, aiheena Some ja yritykset, kouluttajana Esa Riutta, Wistec Oy.

Kirjoittajan nimi: 
Sofia Flygare
Kuvitus Anna Polkutie
Topic: 
Markkinointi