Brändimuseo luo uutta liiketoimintaa

Fazerin vierailukeskuksessa on trooppinen puutarha, jossa voi tutustua vaniljaan, ananakseen ja kaakaopuuhun.

Minkä tahansa liiketoiminnan voi brändätä ja missä tahansa yrityksen elinkaaren vaiheessa. Brändimuseo tarjoaa vahvoille brändeille omanlaisensa tavan kehittää liiketoimintaa ja lisätä brändin arvoa.

Iittala & Arabia Design Centressä käy 200 000 vierailijaa vuosittain. Valtaosa vierailijoista on aasialaisia. Ikea-museo avattiin Ruotsin Älmhultissa viime syksynä. Tukholmassa sijaitseva Abba-museo on maailmankuulu. Yhteistä näille kaikille on se, että liiketoiminta jatkuu elinvoimaisena edelleen.

Brändimuseo on omanlaisena merkkipaalu ja markkinointiteko yrityksen aikajanalla. Sitä perustettaessa yrityksellä on jo vahva markkina-asema ja brändistä on kehittynyt arvostettu: brändi kiinnostaa ihmisiä.

‒ Brändimuseot kertovat näyttelynomaisesti brändin tarinan, joka on koko kansan nähtävillä. Tarinassa on mukana yrityksen identiteettiä, tunnetta ja viihdettä, mutta myös tietoa, markkinoinnin professori Kirsti Lindberg-Repo kiteyttää brändimuseoiden ydinajatuksen.

Brändimuseolla on monta roolia

Yrityksen historian lisäksi brändimuseot kertovat myös siitä, millainen brändi on tänä päivänä ja antavat osviittaa brändin tulevaisuudesta. Perustavanlaatuinen ajatus on, että brändimuseot eivät ole vain pala historiaa, vaan ne ovat osa nykyisyyttä, joka elää ja muuttaa jatkuvasti muotoaan yrityksen ja ihmisten elinkaaren mukana.

Brändimuseot osallistavat vierailijat mukaan näyttelyyn muistelemaan, kokemaan ja tuntemaan. Ikea-museossa vierailija voi bongata tuttuja, omassa kodissakin käytössä olleita esineitä. Fazerilassa suussa tuntuu sinisen suklaan maku. Arabian kahvikuppinäyttelyä katsellessa mieleen muistuu mummon kukkakuvioiset kupit, pitsiverhojen liehunta kesätuulessa ja kahvihetken tunnelma.

Brändimuseot tukevat yrityksen markkinointia, koska ne tarjoavat tarinan, joka ottaa kävijät mukaan brändikokemukseen. Osallistaminen jättää vahvan muistijäljen ja jatkaa elämistään uusien sukupolvien myötä. Brändimuseot tarjoavat vierailijoille erilaisia tasoja, jotka voivat olla lähellä omaa elämää.

‒ Brändimuseot ovat omalta osaltaan myös huikea oppimisympäristö esimerkiksi opiskelijoille, mikä lisää niiden arvoa, huomauttaa Lindberg-Repo. Esimerkiksi muotoilun opiskelijoille brändimuseot tarjoavat katsauksen esineiden historiaan. Kaupallisen alan opiskelijoille brändimuseot tarjoavat tietoa yrityksen elinkaaren vaiheista. Brändimuseoissa vieraillessa voi miettiä sitäkin, miten brändi syntyy.

Tulos ja missio brändin rakennuspalikoina

Brändillä luodaan vahva mielikuva siitä, että tuote tai palvelu tarjoaa tietynlaisen ylivertaisuuden kokemuksen. Brändi rakentuu yrityksen arvomaailman päälle ja se sisältää noin 3–5 keskeistä piirrettä siitä, millaisen arvolupauksen brändi tuotteellaan tai palvelullaan lunastaa.

‒ Minkä tahansa liiketoiminnan voi brändätä ja missä tahansa yrityksen elinkaaren vaiheessa. Viestintä on avainasemassa. Tarvitaan systemaattista kommunikointia kaikkien kanavien kautta, jotta liiketoiminta saadaan nostettua arvostetuksi ja halutuksi, toteaa Kirsti Lindberg-Repo.

Brändin pitää pystyä lunastamaan arvolupaus: miksi juuri tämä tuote tai palvelu säilyttää arvonsa myös tulevaisuudessa. Liiketoiminnassa on oltava mukana jotain uutta. Yrityksen vision täytyy näkyä tuotteissa ja palveluissa.

‒ Immateriaalinen osuus on erittäin tärkeä brändiä luotaessa; brändin tehtävänä on tarjota kollektiivinen asiakaskokemus. Brändikonseptin luomiseen ja mission eteenpäin viemiseen kannattaa ottaa kuluttajat mukaan, vinkkaa Lindberg-Repo.

‒ Ruotsin kuningashuone on yksi esimerkki brändistä, joka vetää ihmisiä puoleensa yli maan rajojen. Brändeihin liittyy tarina, jossa on mukana yrityksen identiteettiä, tunnetta ja lupausta tulevasta.

Kansainvälistyminen vaatii brändipositiivisuutta

Professori Kirsti Lindberg-Repo on luonut kansainvälistä uraa vuosia ja monessa eri roolissa. Hänen vastuualueellaan on parhaillaan muun muassa suomalaisen designin vientiyhteistyön edistäminen Aasiassa. Pelkästään Kaakkois-Aasian markkina-alueella asuu 667 miljoonaa ihmistä, joten markkinat ovat huikeat niille, jotka saavat oven auki.

‒ Suomi on designin kärkimaa väkilukuun suhteutettuna. Aasian markkinat ovat potentiaaliset suomalaiselle designille, Lindberg-Repo mainitsee.

Lindberg-Repo on huomannut, että monilta suomalaisilta yrityksiltä puuttuu strategia, miten viedä yritystä kansainvälisille markkinoille. Perustekijät lähtevät yrityksen sisältä. On oltava selkeä brändikonsepti, joka takaa riittävän näkyvyyden. Omaan brändiin ja omiin kykyihin pitää uskoa täysillä.

‒ Maailmalle kuuluu mennä rinta rottingilla ja suurella ryminällä. Se vaatii riittävän isoa budjettia, jotta ääni saadaan kuuluviin. Pieni piiperrys hukkuu massaan, toteaa Lindberg-Repo.

Markkinatutkimusta ja kohderyhmien huolellista kartoittamista tarvitaan ennakkoon, jotta brändiviesti saadaan läpi oikeille asiakkaille.

‒ Asemointi pitää tehdä huolella ja samalla miettiä, mitä brändillä halutaan viestiä. Pitää olla tietoa, ei pelkkää fiilistelyä.

Esimerkkinä määrätietoisesta brändikonseptin rakennuksesta Lindberg-Repo mainitsee suomalaisen Kyrö Napue Ginin, joka palkittiin maailman parhaana gininä 2015. Tuotekuvauksessa tuodaan vahvoin mielikuvin esille Pohjolan villissä luonnossa kasvaneiden luonnonmarjojen, karpalon ja katajanmarjan, merkityksestä ainutlaatuisen ginin valmistuksessa.

 

Iittala & Arabia Design Centre kutsuu inspiroitumaan

Uudistunut Iittala & Arabia Design Centre avattiin viime syksynä. Tiloissa on kattava näyttely yritysten lasi- ja keramiikkaesineistä vuosikymmenien varrelta.

‒ Kävijämäärät ovat brändinäyttelymme mittari. Muotoilun opiskelijoille edustamme inspiraatioarkistoa, Iittala & Arabia Design Centren johtaja Päivi Niemi toteaa.

Tilat tarjoavat myös mahdollisuuden kokoustamiseen, keramiikkapajoihin ja muotoilukeskuksen tiloissa sijaitsevan Arabian Taideosastoyhdistyksen taiteilijoiden tapaamiseen. Esimerkiksi keraamikko Heljä Liukko-Sundströmillä on oma työhuone tiloissa.

Puolet vierailijoista on ulkomailta. Niemi toivoo kuitenkin myös erityisesti paikallisten ottavan paikan omakseen.

‒ Uusien tilojen myötä haluamme kutsua tänne myös paikallisia ihmisiä kyläilemään ja osallistumaan järjestämiimme workshoppeihin ja tapahtumiin. Meillä on nyt hienot fasiliteetit, joiden puitteissa pystymme järjestämään kaikenlaista leffaillasta Design Talks- tai illallistapahtumiin. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä tulevaisuudessa tulemme toteuttamaan, Niemi iloitsee.

 

Elämyskeskus kaikille aisteille

Fazerin upouusi vierailukeskus, Fazer Experience, avasi ovensa viime syksynä Vantaalla. Vierailukeskuksen arkipäivää ovat bussilasteittain saapuvat, innokkaasti hälisevät koululaiset, jotka tutustuvat keskukseen oppaan johdolla.

‒ Fazerilla on ollut vierailutoimintaa yli 60 vuotta. Vierailut alkoivat aikoinaan Fazerin Tehtaankadun toimitiloissa vierailijoiden pyynnöstä. Kävijöitä on ollut vuosittain 50 000, suurin osa koululaisia. Tulijoita olisi ollut paljon enemmänkin. Nyt voimme ottaa vastaan kolminkertaisen määrän, iloitsee Fazerin viestintä- ja brändijohtaja Ulrika Romantschuk.

Uusi keskus on rakennettu siten, että sieltä löytyy sekä katselemista että puuhaa. Näyttelyn lisäksi tiloissa toimii kahvila-ravintola ja tuotemyymälä. Pulla- ja kokkikoulut, suklaanmaistajaiset, teemaillalliset ja lasten syntymäpäiväjuhlat ovat olleet suosittuja. Auditorio sekä katolla sijaitseva kokoustila ovat varattavissa niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin käyttöön.

‒ Jopa yhdeksää eri kieltä puhuvat oppaamme voivat muokata opaskierroksiaan sen mukaan, mistä vierailijat ovat kiinnostuneita. Kierroksemme painottuvat esimerkiksi vuoden teräsrakennuksena palkitun rakennuksen arkkitehtuuriin, kasvinviljelyyn, ravitsemustietouteen, liike- ja tuotantotoimintaan tai yrityksen historiaan, kertoo Anu Kokko, Fazer Experience -vierailukeskuksen johtaja.

Luonto on elintarviketeollisuudessa toimivalle Fazerille tärkeä. Keskuksen kukkapenkissä kasvatetaan ruista, kauraa, ohraa, rypsiä ja auringonkukkia. Sisällä vierailukeskuksessa on Fazerin oman puutarhurin vaalima trooppinen puutarha, jossa voi tutustua esimerkiksi liekomaiseen vaniljaan, piikikkääseen ananakseen tai suklaan raaka-ainetta tuottavaan kaakaopuuhun.

Vierailukeskuksessa on hyödynnetty tekniikkaa: esimerkiksi 3D-palloista voi kurkistaa, mitä tehtailla tapahtuu. Omista päivän syömisistään voi kasata lautasmallin, jonka koostumuksen robotti arvioi.

‒ Ravitsemustutkimus on tärkeä osa Fazerin liiketoimintaa. Tutkimme esimerkiksi sitä, mikä on ruoan vaikutus ihmisten suorituskykyyn. Vierailijatkin voivat vaikuttaa Fazerin tuotesuunnitteluun osallistumalla tuotemaistiaisiin ja kuluttajatutkimuksiin, vinkkaa Romantschuk.

Kirjoittajan nimi: 
Sofia Flygare