Myötätunto parantaa työsuoritusta

Miten reagoit kollegan kertomiin hyviin uutisiin? Myötäinto tai sen puute vaikuttaa työpaikan ihmissuhteisiin, työn imuun ja jopa tuottavuuteen.

Työltä odotetaan yhä useammin merkityksellisyyden kokemusta. Merkityksellisyyden kokemus voi myyntialalla syntyä hyvien kauppojen kautta, mutta yleensä se syntyy ennen kaikkea vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.

Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimusryhmä sai vuonna 2015 Tekesiltä toimeksiannon tutkia sitä, miten aineeton pääoma voi tuottaa yrityksille kilpailukykyä. Ryhmä on perehtynyt myötätuntoon ja myötäintoon työelämässä. Hanke kestää kesään 2017 saakka.

Myötätunto näkyy työyhteisössä kiitoksen antamisena, kiinnostuksena toista ihmistä kohtaan, läsnäolona. Se edistää organisaatioon sitoutumista ja työn imua, lisää kognitiivista suorituskykyä ja laadukkaampia ihmissuhteita.

‒ Myötätunto edistää yhteistyökykyä ja halua toimia yhdessä, joita tarvitaan tiimityössä. Kun työkaverilta saa tukea, kyky käsitellä asiakaspalautetta paranee. Myötätunto vaikuttaa myös psykologiseen turvaan. Myötätuntoisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa riski ja kysyä tyhmiä kysymyksiä, CoPassion-ryhmässä työskentelevä tutkija ja valmentaja Miia Paakkanen sanoo.

Myötätunnon rinnalla Paakkanen puhuu myötäinnosta. Se eroaa empatiasta siinä, että myötäintoinen ihminen ei vain puhu, vaan myös toimii toisen hyväksi.

‒ Myötäinto on sitä, että reagoidaan toisen hyviin uutisiin: sanotaan ja näytetään oma ilo. Ihminen, joka ei koe myötäintoa, ei tartu toisen ihmisen iloon kysymällä lisää tai hymyilemällä.

Organisaation rakenteiden tulisi tukea myötätunnon ilmaisemista. Esimerkiksi palautteen antamiselle pitäisi olla kanavat. Tämä tarkoittaa kehityskeskustelujen lisäksi arkista palautteen antamista.

‒ Organisaatiossa voisi olla rutiinina sanoittaa muiden vahvuuksia. Näin asiat tulevat todeksi ja kasvattavat työidentiteettiä.

Myötätuntoinen asenne voidaan huomioida jo rekrytointiperusteissa. Rekrytoidessa hakijalta voi kysyä, miten hän reagoisi tilanteeseen, jossa muut tarvitsevat apua. Palkitsemisessa puolestaan olisi hyvä olla käytössä muitakin keinoja kuin raha.

Vaikka myötätuntoinen ja -intoinen ilmapiiri vaatii kaikkien panosta, johtajan esimerkillä on tässäkin asiassa iso merkitys.

‒ Johtaja näyttää esimerkkiä siinä, millaisista asioista hän kyselee, mistä antaa positiivista palautetta, millaisia tarinoita kertoo, palkitseeko yhteistyöstä huomiolla ja antaako omalla esimerkillään luvan olla heikko. Jos tapahtuu onnettomuus, kerääkö hän ihmiset yhteen. Jos alainen sairastuu, osoittaako hän myötätuntoa. Näillä on valtava merkitys.

Kirjoittajan nimi: 
Piia Kunnas