Luovuutta työasentoihin

Myyntiedustajan töitä pitkään tehnyt Mia Kaukonen on kehittänyt tapoja ehkäistä istumisesta aiheutuvia haittoja.

Pitkäkestoinen istuminen on syynä useimpien tuki- ja liikuntaelinten vaivojen taustalla. Se altistaa niska- ja hartiaseudun kivuille sekä on merkittävä syy ylipainon kerääntymiseen.

Myyntialalla istuminen on usein pakon sanelemaa. Mia Kaukonen on työskennellyt myynnin alalla kohta 15 vuotta. Hän myy työkseen HUR Labs Oy:n ammattikäyttöön tarkoitettuja kuntotestilaitteita ja kouluttaa niiden käytössä.

Kaukosen toimialueena on koko Suomi. Välimatkat ovat pitkiä ja autossa istuttuja kilometrejä kertyy vuosittain aikamoinen määrä. Selän ongelmista kärsivälle työ vaatii luovuutta.

‒ Koska autossa istumista ei voi välttää, pyrin työskentelemään toimistopäivinä muissa työasennoissa. Onneksi minulla on oma toimisto. Olisi kauhistus tehdä töitä isossa avokonttorissa, koska asenteet ja toimintatapakulttuuri määrittelevät silloin työskentelytapamme. Omassa rauhassa sen sijaan voin toimia sen mukaan, mikä itsestä tuntuu parhaimmalta, Kaukonen sanoo.

Suurin osa Kaukosen työpäivästä kuluu seisomatyöpisteellä, jossa hänellä on jalkojen alla tasapainolevy. Työhuoneen lattialta löytyy jumppamatto, jossa Kaukonen oikaisee selkärankansa tarvittaessa. Skype-palaverit puolestaan sujuvat parhaiten keinutuolissa. Huoneessa on useampia erikorkuisia tuoleja ja tasoja, joita voi sulavasti vaihdella.

‒ Yleensä ihmisillä on kyky kuunnella kehoaan ja tietää mikä itselle olisi hyväksi. Kyse on paremminkin siitä, että omaa volyyminappulaa väännetään kiireen ja työpaineiden keskellä pienemmälle, jolloin sen ääntä ei kuulla. Ei joudeta kuuntelemaan, että niskaa särkee, Kaukonen sanoo.

Säädettävä työtaso ei ole kaikkien juttu

Säädettävien työpöytien kysyntä on viime vuosina kasvanut, mutta sen hankkimista Kaukonen ei pidä ensisijaisena vaihtoehtona. Hyvien työpöytien ja säädettävien tuolienkin äärellä voi olla huonossa asennossa. Kaukonen myös epäilee, moniko jaksaa säätää työtasoja takaisin päivän mittaan. 

‒ Omassa toiminnassa pitää olla ajatus mukana. Pitkä paikallaan seisominen vaikuttaa laskimoverenkiertoon, jolloin veri alkaa pakkautua jalkoihin. Seisominenkin siis edellyttää taukoja tai verryttelyjä samalla tavoin kuin istuminenkin. 

Kaukosella on huono tapa seistä enemmän oikean jalan päällä. Hän on ratkaissut ongelman seisomalla työpisteellään tasapainolevyn päällä, jolloin asentoon tulee vaihtelua. Samalla voi venytellä vaikka pohkeitaan. 

Muita helppoja apuvälineitä Kaukosella on esimerkiksi levyistä kokoon taiteltava työtaso, jolla normaalikorkuisesta työpöydästä saa itselle seisomatyötason. Näin ryhti pysyy koulutusta pitäessä suorana, kun kannettavalle tietokoneelle ei tarvitse kurotella alaviistoon.

Taso kulkee kätevästi reissuilla mukana, sillä kumarasta asennosta Kaukosen selkä ei pidä ollenkaan. Kotona Kaukonen on tehnyt seisomatason laittamalla pöydälle laatikon, jonka päälle tietokoneen voi nostaa. 

‒ Joka ikinen selkäkipuinen on keksinyt laatikkoidean ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että he eivät ole pystyneet istumaan. Silti tuntuu kuin se ei olisi jotenkin hyväksyttävä tapa tehdä töitä: laatikko, jonka saa parilla eurolla ja jonka on itse itselle hankkinut eikä työnantaja. Itse kuitenkin näen, ettei työnantajani tarvitse koko ajan ajatella parastani, vaan myös minun itseni on oltava aktiivinen.  

Kaikille selkäongelmaisille ei tosin seisominenkaan ole hyväksi. Ihmiset ovat yksilöllisiä. Kaukonen kertoo esimerkin Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksesta, jossa havaittiin joillakin stressihormonien tason nousua, kun työpisteen äärellä oli seisottu yli kaksi tuntia. 

‒ Teki töitä sitten istuen tai seisten, kannattaa miettiä keinoja, joilla keho pysyisi aktiivisena sekä tauottaa tekemistä. Hyvä keino on laittaa herätyskello soimaan, jotta muistaisi tehdä tuolloin vaikkapa viisi varpaille nousua. Istuminen sinällään on hyvin passiivista, mutta pienikin liike, kuten pakaralihaksen aktivointi, on avuksi.  

Vinkkejä matkatyöhön

Kaukonen kävi muutama vuosi sitten Alexander-tekniikan kurssin, jossa suositeltiin käymään muutaman kerran päivässä kovalla lattialla selinmakuulla. Näin opitaan aistimaan kehoa, korjaamaan vääriä asentoja ja rentoutumaan. Omalla toimistolla selinmakuu on helppo toteuttaa, mutta matkatyössä vaaditaankin jo kekseliäisyyttä. Kun selkä oireili pahemman kerran, Kaukonen kuljetti reissuillaan mukana pientä jumppamattoa. 

‒ Jos menisin huoltoaseman lattialle makoilemaan, niin minuthan tultaisiin hakemaan sieltä piipaa-autolla pois. Tiesin kuitenkin sellaiset huoltoasemien vessat, joiden kopeissa oli enemmän neliötilaa. Levitin maton sinne ja oikaisin hetkeksi tai vaihtoehtoisesti auton takapenkillä.  Selkä oli pakko oikaista, vaikka se on matkatyössä tosi haastavaa. 

Kaukonen huomauttaa, että selällään makaaminen ajatellaan jo kulttuurisesti laiskuuden merkiksi. 

‒ Kyllähän siinä päät kääntyisivät, jos toimistolla kaikki makaisivat lattialla. Mutta jos samat ihmiset istuvat kahvihuoneessa tai ovat ulkona tupakalla, niin siinä taas ei ole mitään kummallista. 

Huoltoasemilla ei ole usein kahvin juomiseen muuta vaihtoehtoa kuin istuminen, sillä seisomapöydät ovat harvassa. Kaukonen ottaakin usein takeaway-kahvin ja kiertelee muki kädessään esimerkiksi aseman yhteydessä olevassa myymälässä. Tosin saattaa sekin joskus johtaa pitkiin katseisiin.

‒ Onhan se kuitenkin ihan pöljää, että istuttuasi pitkän matkan autossa pidät kahvitauon istuen. Paljon työssään istuvien tulisi pitää kahvitauko muutoin kuin istuen, jotta se olisi palauttavaa. Sen sijaan on järkeenkäypää, jos fyysistä työtä tekevät työmiehet istuvat kahvitauollaan.

Asenteet muuttuvat

Kulttuurisesti ajatellen Kaukonen näkee istumisen olevan täysin yliarvostettua. Sillä on oma historiallinen merkityksensä esimerkiksi kylään tai asiakastapaamiseen tultaessa: ole hyvä ja istu alas. Seisominen koetaan kiireen merkkinä, vaikka se toiselle osapuolelle perusteltaisiinkin.  

‒ Uskon silti, että asenteet vielä muuttuvat ja onhan seisomatyöasennosta tullut nykyisin vähän trendikin, Kaukonen sanoo. 

Suomessa yli 80 prosenttia väestöstä kärsii ainakin jossain elämänsä vaiheessa selkäkivuista. UKK-instituutti on linjannut yhdeksi tavoitteekseen Muutosta liikkeellä! -kampanjassaan arjen istumisen vähentämisen vuoteen 2020 mennessä. Kampanjassa liikunnan lisääminen on myös keskeisessä asemassa. 

‒ Omiin työtapoihin olisi hyvä herätä ajoissa. Jos selkäkivut menevät niin pitkälle, että täytyy hakea lääkäriltä särkylääkkeet ja sairauslomaa, niin eihän sillä alkuperäistä vaivaa korjata. Nykyisin on mahdollisuus mennä suoraan fysioterapeutin vastaanotolle, jotta selkäongelmia voisi kuntouttaa jo varhaisessa vaiheessa, Kaukonen sanoo.  

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset ovat monesti väliinputoajia mitä työergonomiaan tulee. Vai moneltako myyntityöntekijältä työterveyshoitaja on käynyt katsomassa, missä asennossa ajat autoa tai miten istut kotona? 

‒ Mieleeni tuli sellainen ihan hullu idea, että miksei liitto järjestäisi huoltoasemille taukoliikuntaan kannustavaa kampanjaa? Menepä tuonne tekemään oma-aloitteinen jumppa, niin herättäähän se hilpeyttä. Mutta jos huoltoasemalla olisi juliste, että tässä kohden on sallittua tehdä 20 jalkakyykkyä, niin ehkä se madaltaisi kynnystä.  Kysehän ei ole paikasta tai välineistä vaan asenteista! 

Kirjoittajan nimi: 
Heli Leppä
Kuvat Esko Varesvuo