Kesytä kiire – 5 väitettä kiireestä

Oppiiko kiireen tunnetta sietämään? Entä voiko ihmisellä olla kiire, vaikka tekemistä ei olisi liikaa?

Kiire, stressi, hoppu ja sähellys. Tuttuja vaivoja jokaiselle. 20 vuoden ajan työelämää tutkinut kouluttaja ja Tietoinen työelämä -verkkosivuston ylläpitäjä Santeri Laner kertoo, miten viisi kiireeseen ja stressiin liittyvää väittämää pitää paikkansa ja miten voit selviytyä paremmin hektisessä työelämässä.

1. Kiirettä ei oikeasti ole olemassa.

Tämä on tarua, koska kiireen tunne on ihmisellä todellinen. Ihminen voi tuntea kiirettä, vaikka tekemistä ei olisi liikaa. Toisaalta tekemistä voi olla valtavasti, mutta sisäisesti on aivan rauhallinen. Kiireen kokeminen ja objektiivisen työn määrä ovat siis kaksi eri asiaa.

Lisäksi on kolmatta eli intersubjektiivista kiirettä: yksi stressaantunut ihminen voi tartuttaa kiireen tunteen toisiin. Jos kiirepuhe tulee työyhteisön keskustelukulttuuriin, se alkaa elää ja kasvaa, ja vaikuttaa myös sitä kautta kiireen kokemukseen.

2. Kiireen tunnetta oppii sietämään.

Tämä on totta ainakin niin, että kiirettä voi näennäisesti sietää aina vakavaan burn outiin saakka. Ihminen tuntee stressiä luovan kiireen sisäisenä ahdistuksena, mutta puskee töitä silti enemmän ja lopulta yli omien voimavarojensa.

Kun tätä kestää aikansa, syntyy lopulta burn out -tila. Ihminen on yllättävän hyvä sietämään senkin oireita ja selittämään, etteivät kiire ja stressi ole olleet syy fyysiselle tai psyykkiselle sairastumiselle.

Pahimmillaan burn outin seurauksena on totaalinen psyykkinen ja fyysinen lamaannus. Lievimmillään henkistä ahdistusta ja esimerkiksi rinnassa tuntuvaa puristusta sekä sydämen tykytyksiä.

On myös positiivista kiirettä, joka kestää määräajan. On aina muistettava palautua kiireestä vapaa-ajalla. Ei kuitenkaan lisää stressiä tuottavalla pakkotahtisella treenaamisella vaan niin, että palautuminen on aidosti rentouttava vastapaino työlle.

3. Negatiivinen kiire johtuu ihmisestä itsestään.

Tämä on sekä totta että tarua. Emme elä tyhjössä, vaan sekä omat että ja ympäristön päätökset vaikuttavat kuormaamme. Ihminen saattaa kasvattaa itse kuormaansa esimerkiksi asettamalla liian tiukat deadlinet.

Omat maalitolpat ovat usein liian kaukana, jolloin vaarana on ylisuorittaminen. On erittäin tärkeää katsoa myös peiliin, jos aina uudestaan eri työpaikoissa stressaantuu ja uupuu.

Myös nykyinen työelämä piiskaa ihmisiä ylisuorittamiseen. Ihminen ajautuu silloin tilanteeseen, jossa hän syyllistää itseään, jos ei pysy mukana. Näistä jaksamisongelmista ei juuri työpaikoilla puhuta, vaikka ne ovat lähes kaikkialla läsnä.

4. Ihminen itse on ensisijaisesti vastuussa kiireen säätämisessä.

Tämä on totta sikäli, että ihmisen pitää itse olla valmis myöntämään omat vaikeutensa. Esimiesten tai työtovereiden voi olla mahdotonta saada muutosta aikaan. Tilannetta voi verrata alkoholistiin silloin, kun ihminen on sairastunut kiireeseen negatiivisella tavalla.

Työyhteisö on vastuussa siitä, että tavoitteet asetetaan oikein, miten siellä kommunikoidaan ja miten huolehditaan riittävistä resursseista. Yksi oleellinen asia on se, että työntekijät ovat työyhteisössä tietoisia milloin ja kuinka kauan on tiiviimpää tekemistä ja milloin voi palautua. Kyse on työelämätaitojen oppimisesta sekä kunkin henkilökohtaisella tasolla että koko työyhteisössä.

5. Kiire parantaa tehokkuutta.

Tämä on totta, silloin kun kiirettä on lyhytaikaisesti esimerkiksi tiivis kahden viikon jakso. Silloin voidaan tehdä kovallakin tahdilla hyvää tulosta. Lyhytaikainen ja lievä stressireaktio tuottaa akuutisti hyviä suorituksia ja kannustaa eteenpäin.

Jatkuva kiire ja kokemus ajan niukkuudesta pudottaa työtehoa ja monien tutkimusten mukaan laskee jopa ihmisen älykkyyttä 10−15 prosenttia. Samalla pudotaan loogisessa päättelyssä ja suunnitelmallisuudessa lapsen tasolle.

Ulkopuolelta näyttää siltä, että ihminen alkaa koheltaa ja hänen tuottavuutensa ja tehokkuutensa laskevat. Nykyajan työ on usein vielä pirstoutunutta ja työt keskeytyvät jatkuvasti. Tämä lisää osaltaan stressiä ja keskittymisvaikeuksia.

Lyhyesti voi siis sanoa, että kiire ja stressi voivat antaa lyhyellä tähtäimellä työhön hyvän buustin, mutta pitkällä tähtäimellä ne tuottavat sähläämistä ja laskevat tulosta.

 

MMA:n jäsenenä saat tukea myös hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Osallistu esimerkiksi 19.4.2018 järjestettävään Ole oman elämäsi johtaja -webinaariin.

Kirjoittajan nimi: 
Jukka Nortio
Topic: 
Markkinointi