Hyvä johtaja tuntee innovaatioprosessin

Innovatiivisen työntekijän taustalla vaikuttaa usein innovatiivinen johtaja. Johtajan rooli innovaatioprosessissa on suuri. 

Psykologi Jari Ranne kannustaa monipuoliseen innovatiivisuuteen kirjassaan Sytytä innovatiivinen ajattelu!. Jokainen voi opetella innovatiivisemmaksi, niin omassa arjessaan kuin työpaikallakin.

Työyhteisössä innovointiprosessista vastaa johtaja. Hän luo pohjan hyvälle innovoinnille ja ottaa vastuun sen kehittämisestä jatkossakin.

Ensi askeleet innovatiivisuuteen

Hyvä johtaja antaa kimmokkeen innovatiiviselle ajattelulle. Hän tietää mistä innovatiivisuus kumpuaa ja on perehtynyt aiheeseen. Hyvä johtaja on itse aidosti kiinnostunut innovatiivisuudesta ja kannustaa myös muita siihen. Työyhteisön jäsenten pitää tietää miksi innovatiivisuuteen kannattaa panostaa ja miten he itse hyötyvät siitä - toisin sanottuna miksi sitä ylipäätään tarvitaan. 

Innovatiivisuuden vaaliminen on tärkeää, sillä se estää usein työntekijöiden urautumista ja paikalleen juuttumista. Luova ja innostunut ilmapiiri luo uusia ratkaisuja, jotka ovat välttämättömiä yrityksen kehitykselle.

Kun johtaja on selvittänyt itselleen, miksi innovatiivisuutta tarvitaan, tulee hänen seuraavaksi pohtia asiaa rauhassa työyhteisön kanssa. Keskustelun tulisi olla avointa ja kannustavaa. Johtajan tulee kuunnella millaisia ajatuksia ja asenteita innovatiivisuus työntekijöissä herättää. Vasta sen jälkeen voidaan lähteä tarkasti ja konkreettisesti käymään läpi miten innovatiivisuutta toteutetaan käytännössä.

Ajatuksesta käytäntöön

Kun innovatiivisuuden tarve on tiedossa koko työyhteisöllä, voidaan siirtyä käytäntöön.

Johtajan kannattaa ottaa esille jokin työntekijöille ajankohtainen asia, johon on tarvetta löytää uusia parempia ratkaisuja. Innovatiivisuutta kannattaa harjoitella konkretian kautta.

Uusia ideoita käydään läpi vaihe vaiheelta ja tarkastellaan laajasti eri näkökulmista. Ranne rohkaisee kirjassaan avartamaan ajattelua laatikon ulkopuolelle. Uusia ideoita voi etsiä muun muassa toisilta ammattialoilta tai toisista kulttuureista. Esimerkiksi B-to-B-myyjä voi saada uusia ideoita työhönsä improvisaatioteatterin heittäytymisestä ja kekseliäisyydestä. Aluksi täysin oudolta tuntuva idea voikin olla lopussa se kaikkein toimivin.

Lopuksi johtaja pitää arvioivan keskustelun siitä, miten toiminta eteni, mikä siinä oli hyvää ja mitä tulisi vielä kehittää. Avoin keskustelu ja itsearviointi vievät innovointia eteenpäin sekä yksilön että työyhteisön tasolla.

Kannustava johtaja

Johtajan ja työntekijöiden rehellinen ja avoin vuorovaikutus helpottaa innovointia. Johtaja voi kannustaa työntekijöitään kysymällä suoraan mikä heitä motivoi, miten heitä voisi kannustaa enemmän ja miten he kokevat johtajan toiminnan. Johtajan on myös hyvä muistaa, että jokainen ihminen on erilainen ja toimintatavat yksilöllisiä.  Työntekijöiden innovointitavat voivat olla erilaisia, kunhan päämäärä on yhteinen.

Hyvä johtaja näyttää itse esimerkkiä toiminnallaan ja palkitsee työntekijöitä onnistuneista suorituksista.

Ranne painottaa säännöllisyyden merkitystä innovatiivisuuden ylläpidossa. Edellä mainittuja innovointiprosessin vaiheita tulisi toistaa tietyin väliajoin. Joissakin yrityksissä se tarkoittaa viikoittaista läpikäyntiä, joissakin muutaman kuukauden välein käytäviä keskusteluja. Tärkeää on, että työyhteisössä valitaan yhdessä yritykselle parhaiten sopivat toimintatavat. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirjoittajan nimi: 
Iina Ilmarinen, Emma Lauma ja Ella Pesonen