Asiantuntija, pidä kiinni lepoajoista

Pitkät työpäivät lisäävät terveysriskejä jo, kun säännöllinen viikkotyöaika ylittää 40 tuntia. Kuitenkin joka viides asiantuntija tekee työtä vapaa-ajalla vähintään viikoittain.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään työaikasääntelyn kokonaisuutta ja laatimaan sen pohjalta esityksen uudeksi työaikalaiksi. Esityksen on määrä valmistua kesäkuussa 2017.

Työterveyslaitos otti hiljattain kantaa aiheeseen ja painotti sitä, että myös asiantuntija- ja matkatyötä tekevät tarvitsevat työaikalakia.

Työaika määritellään työaikalaissa ajaksi, jolloin työntekijä on työpaikalla työnantajan käytettävissä. Asiantuntijat tekevät nykyisin työtä lähes missä vain ja milloin vain.

Sekä viimeisimmän Työolobarometrin että Euroopan työolotutkimuksen mukaan joka viides asiantuntija tekee työtä vapaa-ajalla vähintään viikoittain. Myyntityössä laaja myyntialue tarkoittaa myös pitkiä työpäiviä ja iltoja tien päällä.

Työterveyslaitoksen mukaan asiantuntijatyön kannalta on oleellista, että työaikalaissa säädetään etätyöstä, matkatyöstä sekä työntekijän tavoitettavuudesta, jotta työkuormituksen hallinta on mahdollista myös digitalisoituvassa työelämässä.

‒ Suosittelemme, että työaikalaki on kattava ja mahdollisimman moni kuuluu sen piiriin. Se tarjoaisi ikään kuin perälaudan ja antaisi yleisohjeita riittävästä levosta ja palautumisesta, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen sanoo.

EU:n työaikadirektiivi määrittelee, että viikkotyöaika ylitöineen ei saisi ylittää 48 tuntia ja kahden työpäivän välille pitäisi jäädä vähintään 11 tunnin lepoaika. Kansallisen työaikalain pitäisi olla linjassa direktiivin kanssa.

Tieto riittävän palautumisen merkityksestä terveydelle on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana. Yksittäinen pitkä työviikko ei vielä ole vaaraksi, mutta jos työpäivät venyvät pidemmän aikaa, terveysriskit kasvavat. Riski nousee jo, kun viikkotyöaika ylittää 40 tuntia. Erityisesti riskit lisääntyvät, jos viikkotyöaika nousee yli 50 tunnin.

Työajat vaikuttavat vireyden ja unen kautta toimintakykyyn: kykyyn keskittyä, itseohjautuvuuteen, uuden oppimiseen. Eli asiantuntijatyön kannalta hyvin keskeisiin valmiuksiin.

‒ Jos tehdään liikkuvaa työtä, se tulisi jotenkin huomioita kokonaistyöajassa tai siitä saatavassa työaikakompensaatiossa, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä sanoo.

Kirjoittajan nimi: 
Piia Kunnas