Suomi nousee suosta intohimolla ja kehtaamisella

MMA:n ja Design Forum Finland toivat Porin SuomiAreenalle kuusi asiantuntijaa keskustelemaan siitä, miten Suomi saadaan nousuun.

MMA:n ja Design Forum Finland toivat Porin SuomiAreenalle kuusi sanavalmista asiantuntijaa, jotka arvioivat niin suomalaisten mielenlaatua kuin osaamista ja yhteiskunnan toimia talouskasvun vauhdittajina.  Moderaattori Ville Tolvanen piti huolta siitä, että keskustelijoiden otsat eivät ehtineet rypistyä ja yleisö viihtyi.    

Onko Suomen menestys kiinni korvien välistä? Keskustelijat olivat melko yhtä mieltä siitä, että nimenomaan suomalaisten asenteiden ja ajattelutavan muutoksella voitaisiin kääntää Suomi paremmalle kasvu-uralle.

Talousasiantuntija Sixten Korkman nosti uuden kasvun lähtökohdaksi intohimon. Hänen mielestään Suomessa tarvitaan myös avoimuutta, rohkeutta ja innovatiivisuutta.

- Suomalainen ajattelee aivan liian usein, että sää et oo mitään, mutta en oo määkään, siteerasi Korkman kirjailija Kjell Westötä.

Futuristi Elina Hiltunen kehotti suomalaisia kehtaamaan.  

Maailmalla pärjääminen vaatii uskoa omaan itseen ja uteliaisuutta, pohti puolestaan Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen. Hänen mielestään suomalaiset pelkäävät virheitä ja haluavat siksi hioa tuotteiden yksityiskohdat ennen kuin ne viedään maailmalle. Siksi olemme markkinoilla monesti muista jäljessä.

Innovaatiot tarvitsevat myyjää

Suomi - maailman innovatiivisin maa – saa innovaationsa nihkeästi maailmalle. Syitä siihen panelistit löysivät rahoituksen puutteesta, vähäisistä panostuksista myyntiin ja brändäämiseen. Myös Suomen insinöörivetoisuus nähtiin haittaavan kaupallistamista ja asiakaslähtöistä ajattelua.

Sunshine Kaidi New Energy Groupin varatoimitusjohtaja Carl Haglund arvioi, että Suomessa ei ole onnistuttu kovin hyvin, jos verrataan tuotekehityspanostuksia siihen, miten niistä on saatu aikaan kaupallisia tuotteita. Hänen mukaansa innovaatioiden kaupallistamista haittaavat Suomen köyhät pääomamarkkinat, eli meillä ei ole sen kaltaisia sijoittajia kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Hiltunen ihmetteli, missä viipyvät panostukset myyntiin. Suomessa korostetaan innovointia ja panostetaan tuotekehityksen, mutta samalla jätetään myynti huomiotta.

- Jos ei ole taitoa ja resursseja myydä, ei tehdä bisnestä.

Hiltusen mielestä myynti- ja markkinointiosaamista tarvitaan enemmän ja varsinkin start-up-yrittäjät pitäisi saada myyntikurssille.

Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen korosti brändäystä menestystekijänä.

- Hyvään brändiin tartutaan heti nousukauden tullessa ja siitä luovutaan viimeiseksi laskukauden alkaessa. Vaikka Kyrön tuote – viina – on sellainen, johon tartutaan ensimmäisenä sekä nousu- että laskukaudella, brändäys on kilpailluilla markkinoilla elintärkeää, Lipiäinen lohkaisi.

Suomalaisuus ei riitä myyntivaltiksi

Maailmalla menestyneen digimuotoiluyritys Idean Enterprises Oy:n Vice President Mikko-Pekka Hanski tietää kokemuksesta, että Piilaaksossa ei kysytä, mistä olet tullut. Alkuperällä ei ole merkitystä.

Hanskikin yritti aluksi käyttää Kaliforniassa suomalaisuutta hyväkseen myyntitilanteessa:

- Kerroin asiakkaalle, mitä kaikkia hienoja asioita Suomesta tulee. Asiakas totesi, että sittenhän teillä on vielä se yksi kova bändi – Abba.

Haglundin kokemuksen mukaan Suomi on brändinä vahvistanut asemaansa aasialaisten keskuudessa.

Isostakyröstä maailmalle ponnistaneen Kyrön myynnistä puolet tulee jo viennistä. Lipiäisen mukaan Suomesta löytyvät tarinat ovat niin hienoja, että oikein tuotteeseen yhdistettynä ja esilletuotuina niihin halutaan samaistua.

Huuhtasen mukaan suomalaisten hyvä maine avaa ovia, mutta se ei tee kauppoja.

Pitää sietää epävarmuutta ja ottaa riskejä

Epävarmuuden sieto, riskinotto, yrittäjyys ja tulevaisuuteen varautuminen nousivat esiin, kun panelistit pohtivat Suomen talouden tulevaisuutta. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että Suomeen pitää saada lisää ihmisiä.

- Suomen tulevaisuus on yritysten ja yrittäjien käsissä, arvioi Korkman. Valtiovalta ei luo kasvua, mutta pystyy sen tärvelemään.

- Kasvu on meidän kaikkien vastuulla, Haglund puolestaan pohti. Poliittisilla päätöksillä voidaan luoda puitteet menestykselle. Kasvupotentiaali on hänen mukaansa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, konepaja- ja metsäteollisuudella menee jo tosi hyvin.

- Pk-teollisuudessakin on uudistuttu ja panostettu digitaalisuuteen, Huuhtanen huomautti. Hänen mielestään nyt tarvitaan panostusta osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen. Sitä kautta voidaan luoda uusia liiketoimintamalleja ja uutta ajattelua. Meidän pitää altistaa itsemme uusille vaikutteille.

- Suomessa toimivat yritykset ovat kasvattaneet investointejaan digitaalisiin palveluihin merkittävällä tavalla viimeisen puolen vuoden aikana, Hanski selvitti. Tämä tarkoittaa sitä, että parin vuoden päästä on odotettavissa kasvua suomalaisissa palveluyrityksissä ja kulutuksessa.

Hiltunen muistutti, että tulevaisuuteen pitää varautua, mutta pitää varoa jäämistä yhden ennusteen vangiksi.  Kannattaa miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Samalla voi keksiä vahingossa uusia ratkaisuja parempaan tulevaisuuteen. 

  • Suomi suosta! Vauhtia kasvuun design- ja bisnesosaamisella -keskustelu on katsottavissa MTV:n Katsomosta.
  • Keskustelu on myös kuunneltavissa podcastina Kieku Labsin iOS-sovelluksella täällä
Kirjoittajan nimi: 
Sirkku Rytkönen
Kuvat: Kalle Kataila